Puutarhan työvaiheet vuodenkierrossa
Puutarhatyöt vaihtelevat vuodenajan mukaan ja yleensä toiminta alkaa jo helmikuussa viljelysuunnitelman tekemisellä ja ensimmäisillä kylvöillä. Puutarhatöiden tekeminen oikeaan aikaan ja järkevässä järjestyksessä on olennainen osa onnistunutta puutarhanhoitoa. Seuraavassa puutarhatyöt on kuvattu vaihe vaiheelta mahdollisimman tarkasti vuoden kierron mukaisessa järjestyksessä. Sivun lopusta löydät kalenterin, johon työvaiheet on kirjattu kuukausittain.
Sivulta löydät tietoa seuraavista teemoista:
Viljelysuunnitelman tekeminen
Puiden ja pensaiden leikkaaminen
Taimikasvatus
Maanmuokkaus
Kylvö kasvimaalle
Istutus
Katteen levittäminen
Kasvien suojaaminen
Kitkeminen
Kasteleminen
Lannoittaminen
Kompostin hoitaminen
Sadonkorjuu
Syyskylvöt ja -istutukset
Syysmuokkaus
Arviointi
Hoitotöiden muistilista
Puutarhakalenteri
Viljelysuunnitelman tekeminen
Viljelysuunnitelmaan kirjataan mitä puutarhassa aiotaan kasvattaa ja kuinka paljon. Ihannetilanteessa viljelysuunnitelma tehdään suoraan puutarhan pohjapiirrokseen jo tammikuussa, jolloin aikaa siementen hankintaan ja aikaisimpienkin esikasvatettavien kasvien kasvatukseen jää hyvin. Käytännössä harva puutarhuri tällaiseen suunnitelmallisuuteen kykenee, mutta tavoitteita on hyvä olla! Hyvä suunnittelu ja suunnitelmassa pysyminen helpottaa toiminnan sujumista erityisesti silloin, kun toiminnassa on mukana iso joukko ihmisiä.
Puiden ja pensaiden leikkaaminen
Useimpien hedelmäpuiden ja marjapensaiden leikkaaminen kannattaa tehdä maalis-huhtikuussa tai vaihtoehtoisesti juhannuksen jälkeen. Luumut ja kirsikat leikataan heinäkuussa, sillä niiden nestevirtaukset ovat keväällä erityisen voimakkaita ja leikkaamisen aiheuttama runsas mahlavuoto vahingoittaa puita huomattavasti.
Taimikasvatus
Jotkut kasvit tarvitsevat Suomen kasvukautta pidemmän ajan tuottaakseen satoa. Näitä ovat esimerkiksi tomaatti, munakoiso, selleri ja basilika. Nämä kasvit täytyy taimettaa, eli esikasvattaa sisätiloissa ennen ulos istuttamista. Kasvilajista riippuen tämä tehdään helmi-toukokuussa. Touko-kesäkuun vaihteessa esikasvatetut taimet istutetaan ulos.
Maanmuokkaus
Viljelyhommiin voi ryhtyä keväällä heti lumen sulettua ja kun maa on niin kuivaa, ettei enää tarvitse pelätä saappaan uppoamista mutaan. Ensimmäinen työ on yleensä maan muokkaaminen. Märkää maata ei kuitenkaan kannata muokata, sillä se tiivistää maata. Puutarhamaan turha myllääminen on yleensä tarpeetonta ja jopa haitallista, joten sitä kannattaa tehdä vain siinä määrin kun se on kasvien kasvun kannalta hyödyllistä. Muokkauksen tarve riippuu maalajista, rikkaruohotilanteesta ja siitä, miten maata on aiemmin hoidettu.
Kylvö kasvimaalle
Valtaosa viljelykasveista voidaan kylvää suoraan puutarhaan, eli suorakylvää. Tämä tehdään useimpien kasvien kohdalla huhti-kesäkuussa. Tarkista sopiva kylvöaika siemenpussista.
Istutus
Esikasvatetut taimet istutetaan ulos yleensä touko-kesäkuun vaihteessa. Selvitä kunkin lajin sopiva istutusväli esimerkiksi täältä. Kitke istutuspenkki hyvin rikkaruohoista, tasoita paakut ja varmista että maa on kuohkeaa. Kaiva istutuskuoppa ja lisää sinne tarvittaessa kompostia tai kanankakkaa ja kastele kuoppa hyvin. Istuta taimi hiukan syvempään kuin se oli aiemmin istutettu, eli peitä taimen multapaakku uuden istutuspaikan mullalla. Täytä kuoppa kokonaan mullalla ja tiivistä multa maahan jäävien ilmataskujen poistamiseksi painamalla multaa taimen ympäriltä napakasti. Vältä mullan tiivistyminen muualla kuin istutuskuopan ympärillä! Kastele istutettu taimi vielä lopuksi ja suojaa tarvittaessa harsolla.
Katteen levittäminen
Luonnossa maa ei ole koskaan paljaana ja siksi puutarhassakin maata tulisi pyrkiä suojaamaan tuulelta ja vesisateelta. Tämä onnistuu käyttämällä katteita. Katteet ovat viljelykasvien juurelle tai kasvimaan käytäville levitettävää leikkuunurmea, kasvimaan ympäriltä niitettyä heinää, kitkettyjä rikkaruohoja tai olkea. Katetta voi alkaa laittaa silloin, kun viljelykasvit ovat niin isoja että ne eivät vahingossa huku katekerroksen alle. Suojatakseen kuivuudelta ja hillitäkseen rikkaruohoja katekerroksen on oltava tuoreena vähintään 15 cm paksu. Katetta lisätään säännöllisesti, kun se kuivumisen ja hajoamisen myötä vähenee. Katekerros ehkäisee veden haihtumista maasta, tukahduttaa oheiskasvustoa (eli rikkaruohoja), lisää eloperäisen aineksen määrää maassa ja tarjoaa maaperäeliöstölle ravintoa. Vihreänä maahan levitettävä kate toimii myös lannoitteena, kun katekasveihin sitoutuneet ravinteet siirtyvät niiden hajotessa viljelykasvien käyttöön.
Kasvimaan käytävillä ja reuna-alueilla katteena voidaan käyttää myös kylvettävää, matalaa ja monivuotista viherlannoituskasvustoa, kuten valkoapilamattoa.
Kasvien suojaaminen
Puutarhanhoidossa ja ruoantuotannossa on väistämätöntä, että silloin tällöin vastaan tulee ongelmia: halla uhkaa, rusakko parturoi kasvustoja, kirvat hyökkäävät, sienitauti valtaa kurkkupenkin tai sinnikäs ohdake koko kasvimaan. Parhaiten ongelmia vältetään ennaltaehkäisemällä niitä, eritoten pitämällä huolta puutarhan monimuotoisuudesta viljelmällä ja sen ympärillä. Luomalla puutarhasta tasapainoinen kokonaisuus pyritään suosimaan kasvinsyöjähyönteisten ja -eläinten vihollisille suotuisia olosuhteita ja siten vähentämään ongelmallisten eliöiden esiintymistä. Hyvinvoiva puutarha on viljelykasvien, luonnonkasvien, monipuolisen maaperäeliöstön, hyönteisten ja muiden selkärangattomien, matelijoiden, lintujen, nisäkkäiden tasapainoinen kokonaisuus.
Kitkeminen
Vanhastaan meillä saattaa olla käsitys, että hyvin hoidetulla kasvimaalla näkyy vain paljasta maata ja viljelykasveja. Kestävän puutarhan hoidon näkökulmasta asia ei kuitenkaan ole näin. Kitkeminen kuuluu työlistalle jokaisessa puutarhassa, mutta siihen ei useinkaan ole tarpeen suhtautua kovin pedantisti. Rikkaruohoista on monesti puutarhassa myös hyötyä. Kitkeä ne kannattaa ennen kuin ne alkavat kukkia ja tehdä siemeniä tai jos ne kasvavat niin isoksi, että ne alkavat liiaksi viedä tilaa tai varjostaa viljelykasveja. Tietyt monivuotiset rikat ovat sen verran sinnikkäitä, että niiden torjumiseen kannattaa paneutua tavallista enemmän. Näitä ovat ainakin juolavehnä ja ohdakkeet. Laita kitketyt rikat katteeksi viljelykasvien juurelle tai kompostiin.
Kasteleminen
Kaikki tietävät, että viljelykasveja täytyy kastella. Harva kuitenkaan tulee ajatelleeksi, että useimpia suomalaisia viljelykasveja ei itseasiassa kastella. Viljat, peruna ja juurekset kasvavat pelloillamme vesisateen voimin. Sopiva kosteus pitää kasvit terveinä, hyvinvoivina ja mahdollistaa hyvän kasvun. Jos ei sada, voi puutarhuri joskus auttaa tilannetta kastelemalla. Turha kastelu on kuitenkin luonnonvarojen hukkaa ja siitä on usein kasveille jopa haittaa. Näitä ohjeita noudattamalla kiittävät viljelykasvit ja luonto:
- opettele tunnistamaan milloin kastelu on tarpeellista ja milloin ei***
- käytä katteita runsaasti ja lisää niitä säännöllisesti
- kastele harvoin ja paljon mieluummin kuin vähän ja usein
- kastele aamulla tai illalla – ei kuumimpaan aikaan päivästä, jotta kasteluvesi ei samantien haihdu ilmaan
- kastele kasvin juurelle, ei lehdille
Lannoittaminen
Useimmat viljelykasvit eivät tarvitse valtavaa määrää ravinteita. Jos puutarhassa on toimiva viljelykierto, ei useimpia kasveja tarvitse lannoittaa lainkaan. Paljon ravinteita tarvitseville kasveille (mm. kurpitsat, kurkut, tomaatit ja sellerit) annetaan istutuksen yhteydessä lannoitetta, esimerkiksi kompostia tai kanankakkaa. Lisäksi niille voidaan tarvittaessa antaa heinäkuun puoliväliin asti pariinkertaan lisälannoitteena kastelulannosta, kuten nokkoskäytettä, veteen liotettua kanankakkaa tai puutarhamyymälästä ostettavaa luonnonmukaista kastelulannoitetta. Jo alkukesästä voit tehdä suunnitelman siitä, tarvitsevatko kasvit lisälannoitusta ja milloin aiot lannoituksen tehdä. Lannoitusta suunnitellessa on hyvä muistaa, että kasvit eivät hyödy liiasta lannoittamisesta. Ylimääräinen lannoite valuu vesistöjä rehevöittämään, joten sitä kannattaa välttää.
Kompostin hoitaminen
Keväällä kun komposti on sulanut, sen voi kääntää hyvin. Jos komposti on kuiva, se kannattaa kääntämisen yhteydessä myös kastella. Kompostia täytetään kerroksittain. Sopiva suhde on 15cm helposti maatuvaa jätettä, kuten lehtiä ja rikkaruohoja ja 5 cm oksasilppua. Täyttämisen lisäksi kompostille ei kesän aikana välttämättä tarvitse tehdä muuta, mutta kompostin toimivuus kannattaa kuitenkin aina välillä tarkistaa.
Hyvin toimivan kompostin tunnistaa lämpötilan noususta sekä siitä, että jätteet muuttuvat mullan näköiseksi humukseksi. Jos komposti ei tahdo toimia, tarkista sen kosteus. Kuivaa kompostia kastellaan kädenlämpöisellä vedellä. Sitä voidaan tarvita parikin ämpäriä. Myös typen puutos voi hidastaa kompostissa toimivien pieneliöiden toimintaa. Lisää kompostiin silloin tällöin kourallinen kanankakkaa tai muuta typpipitoista lannoitetta. Myös virtsaa voi käyttää typpilisänä. Jos komposti alkaa haista ammoniakilta, tiedät lisänneesi typpeä liikaa! Kompostia ei tarvitse kääntää kesän aikana.
Sadonkorjuu
Aloittelevalle puutarhurille tyypillistä on unohtaa korjata sato ajoissa. Jos puutarhassa kasvaa monivuotisia kasveja, alkaa sadonkorjuu jo toukokuussa, jolloin kerätään mm. ensimmäiset raparperit, parsat ja ruohosipulit. Ensimmäiset retiisit ja salaatit kerätään muutaman viikon kuluttua kylvöstä, eli usein jo kesäkuun puolivälissä. Tietyt kasvit antavat vain yhden sadon, joka on korjattava tiettynä hetkenä, sillä muuten sato menee nopeasti pilalle. Hyviä esimerkkejä tästä ovat herne, tilli ja retiisi. Toisaalta monet kasvit (mm. kurkut, kesäkurpitsat ja monet yrtit) tekevät sitä enemmän satoa, mitä enemmän satoa korjataan). Useimpien kasvien sadonkorjuu kannattaa tehdä mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään. Tutustu siis viljelemiesi kasvien sadonkorjuuohjeisiin esimerkiksi täällä ja muista aloittaa sadonkorjuu ajoissa!
Syyskylvöt ja -istutukset
Osa kasveista voidaan kylvää myös syksyllä. Nopeakasvuiset lajit, kuten retiisi ja pinaatti ehtivät antaa sadon vielä ennen talven tuloa jos ne kylvetään elo-syyskuussa. Nopeakasvuiset kaalikasvit kuten japaninkaali ja salaattivuonankaali hyötyvät syksyllä myös siitä, että tuhohyönteisiä on vähemmän.
Syysmuokkaus
Olemme tottuneet näkemään kynnetyn ja paljaan maan pelloilla ja puutarhoilla talvisaikaan. Nykyään syyskyntöjä, eli maan muokkaamista syksyllä pyritään kuitenkin välttämään, sillä on ymmärretty, että talven sateet ja tuulet vievät paljaasta viljelymaasta mennessään arvokasta eloperäistä ainesta ja kuljettavat suuria määriä ravinteita vesistöihin. Viljelymaan hyvinvoinnin näkökulmasta maa kannattaakin jättää syksyllä muokkamaatta. Viljelykasvien jäänteet voi hyvin jättää maatumaan niille sijoilleen. Erityisen hyvä olisi, jos viljelymaa voitaisiin peittää talveksi paksulla (väh. 15 cm) katekerroksella, esimerkiksi niitetyllä heinällä tai oljella. Toinen vaihtoehto on kylvää sadonkorjuun jälkeen viljelmä täyteen valkosinappia, öljyretikkaa tai muuta nk. pyydyskasvia. Keväällä pyydyskasvit tai jäljellä oleva kate kannattaa kääntää maan sisään tai jos sitä on paljon, haravoida syrjään ja levittää myöhemmin viljelykasvien juurelle tai kasvimaan käytäville.
Arviointi
Viljelmä ja puutarhatoiminta eivät tule koskaan valmiiksi. Vaikka keväällä olisi tehty hyvät suunnittelmat, sattuu ja tapahtuu kauden aikana kaikenlaista. Jokaisen kasvukauden jälkeen kannattaakin istua alas pohtimaan mitä kuluneen kasvukauden aikana on opittu ja millaisia kehittämistarpeita toimintaan on keksitty. Huomiot kannattaa myös kirjoittaa ylös, jotta ne muistetaan ottaa huomioon seuraavaa kasvukautta suunnitellessa. Arviointi on ehdottoman järkevää tehdä syksypuolella, on nimittäin melko varmaa, että yksityiskohdat häipyvät talven aikana mielestä…
Hoitotöiden muistilista
Puutarha kukoistaa, kun joka kerta kasvimaalla käydessäsi havainnoit tarkasti eri kasvilajeja ja puutarhakokonaisuutta miettien vastaukset seuraaviin kysymyksiin ja teet havaintojesi pohjalta tarvittavat toimenpiteet:
- Voivatko viljelykasvit hyvin? Pitäisikö tehdä suojaustoimenpiteitä?
- Mitä satoa voi korjata?
- Pitäisikö tehdä uusinta- tai täydennyskylvöjä?
- Onko viljelymaa suojattu hyvin, vai pitäisikö katetta levittää lisää?
- Mikä on oheiskasvitilanne, pitäisikö sille tehdä jotakin?
- Pitääkö juureksia harventaa?
- Onko kasteluntarvetta?
- Miten komposti voi?
- Onko (suunnitelman mukaista) lannoituksen tarvetta?
Puutarhakalenteri
Oheiseen taulukkoon on koottu puutarhatoiminnan keskeiset vaiheet kuukausittain. Puutarhan vuoden voi ajatella alkavan kalenterivuoden mukaisesti tai jo syys-lokakuussa, jolloin aloitetaan tulevan kasvukauden valmistelut.
Kuukausi | Tehtävät |
Tammikuu | Puutarhatiimin 1. kokoontuminen (tästä eteenpäin tapaaminen vähintään kuukausittain): Kasvukauden suunnittelun suuret linjat: ketkä osallistuvat, mikä on kenenkin rooli? Missä viljellään, mitä tarvitaan, jotta viljely onnistuu? Miten varmistetaan, että puutarhaa hyödynnetään pedagogisesti riittävän paljon? |
Helmikuu | Viljelysuunnitelman teko, ensimmäiset siemen- ja muut tarvikehankinnat. Kuka esikasvattaa mitäkin? Pedagoginen suunnittelu.
Esikasvatuskylvöt: chili, paprika, latva-artisokka, munakoiso |
Maaliskuu | Kesähoitosuunnitelman varmistaminen ja ohjeistusten valmistelu. Tarvittavien hankintojen tekeminen. Kuka hoitaa hankinnat? Pedagoginen suunnittelu.
Esikasvatuskylvöt: tomaatti, basilika, purjo, timjami, sitruunamelissa, iisoppi ym. |
Huhtikuu | Ensimmäisten pihatalkoiden suunnittelu (ja säiden mukaan myös toteutus). Ensimmäiset viljelypenkit tai -astiat viljelykuntoon. Kompostin kääntäminen (kun se on sula). Kuka tekee mitäkin kasvimaalla? Tarvittavien hankintojen tekeminen. Pedagoginen suunnittelu.
Esikasvatuskylvöt: kaalit, samettikukka, pinaatti, keräsalaatti, mintut |
Toukokuu | Kuhinaa kasvimaalla. Kaikki viljelypenkit tai -astiat viljelykuntoon. Suorakylvöt: Juurekset, salaatit, pinaatti, mangoldi, persilja, tilli, kehäkukka jne.
Esikasvatuskylvöt: kesä- ja talvikurpitsat, avomaankurkku, maissi, salko- ja ruusupapu (kuun alussa) |
Kesäkuu | Papujen kylvö ja taimien istutus (viimeisellä kouluviikolla), taimien suojaaminen Ensimmäiset sadonkorjuut (mm. retiisi, salaatti) Kastelu (kun taimet ovat pieniä, muuten vain tarvittaessa) Uusintakylvöt, katteen levittäminen, kitkemisen aloittaminen |
Heinäkuu | Kitkeminen, juuresten harventaminen, taimien tukeminen (viimeistään nyt) ja suojaaminen tarvittaessa Sadonkorjuu (salaatti, retiisi, herneet, kesäkurpitsa) Täydennyskylvöt, katteen levittäminen Kastelu, kitkeminen ja lannoittaminen tarvittaessaTarkista kompostin vointi |
Elokuu | Sadonkorjuu (lähes kaikki) ja sadon hyödyntäminen ja säilöminen. Miten tämä hoidetaan? Kastelu ja kitkeminen tarvittaessa Pyydyskasvien kylvö ja/tai katteen levittäminen Siementen keruu Pedagoginen suunnittelu |
Syyskuu | Sadonkorjuu (lähes kaikki) ja sadon hyödyntäminen ja säilöminen. Miten tämä hoidetaan? Pyydyskasvien kylvö ja/tai katteen levittäminen Siementen keruu Sdonkorjuujuhla |
Lokakuu | Sadonkorjuu (lehtikaali, juurekset), viimeisten katteiden levittäminen, työkalujen syyshuolto ja laittaminen varastoon, kukkasipulien ja talvivalkosipulin istutus. Seuraavan vuoden rahoituksen suunnittelu ja haku. |
Marraskuu | Arviointikokous ja nykyisen ja seuraavan puutarhatiimin yhteinen tapaaminen. Tehkää hyvät muistiinpanot!!! |
Joulukuu | (loma) |