Ekologisesti kestävää puutarhanhoitoa
Ihmiset tarvitsevat ruokaa elääkseen. Nykyisin usein käytössä olevat viljelymenetelmät kuitenkin rasittavat ympäristöä monin tavoin, sillä niissä luonnon toimintoja pyritään korvaamaan teollisesti valmistetuilla lannoitteilla ja torjunta-aineilla. Kestävien viljelymenetelmien avulla ongelmien syntymistä voidaan torjua. Kestävässä ruoantuotannossa tavoitteena on tukea luonnon omia toimintoja, kuten ravinteiden kierrätystä, ruokamullan tuotantoa, monimuotoisuuden ylläpitoa, pölytystä, biologista tuholaisten torjuntaa sekä eloperäisen jätteen hajotusta.
Kestävällä tavalla hoidetussa puutarhassa keskitytään yksittäisten kasvilajien hoidon sijaan koko puutarhakokonaisuuden hyvinvointiin ja elävöittämiseen pitkässä juoksussa. Multa on muhevaa ja puutarhassa kasvaa monia eri kasvilajeja, viljelykasvien ohella myös luonnonkasveja. Lisäksi puutarhassa elää laaja bakteerien, sienten, hyönteisten ja muiden selkärangattomien sekä lintujen, matelijoiden ja nisäkkäiden kirjo. Viljelykasvien satoisuus on nimittäin seurausta viljelymaan ja koko ekosysteemin hyvinvoinnista.
Kestävällä tavalla hoidetussa puutarhassa:
- huolehditaan toimivasta viljelykierrosta
- viljellään herneitä ja papuja sekä typpeä sitovia maanparannuskasveja
- käytetään katteita
- kompostoidaan kasvijäte
- huolehditaan monipuolisen kasvi- ja eläinlajiston hyvinvoinnista
- kastellaan kohtuudella (ei liikaa)
Tässä luvussa käsitellään kestävän puutarhanhoidon keskeisimpiä asioita: viljelymaan hoitoa, puutarhan monimuotoisuuden ylläpitämistä, ravinteiden luonnonmukaista kierrättämistä ja puutarhan vesitaloutta. Lisäksi perustellaan sitä, miksi juuri näihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota.
Sivulta löydät tietoa seuraavista teemoista:
Ekologisesti kestävää puutarhanhoitoa
– Hyvinvoiva viljelymaa on kaiken a ja o
– Puutarhuri ravinteita kierrättämässä
– Kestävästi hoidettu puutarha on monimuotoinen
– Vedellä on väliä
Lue lisää ekologisesta puutarhanhoidosta ja ruoantuotannosta YMPPI – Ympäristökasvatusta puutarhassa -nettisivustolta.
Hyvinvoiva viljelymaa on kaiken a ja o
Viljelymaa koostuu kahdesta osasta: mineraaliaineksesta kuten hiekasta, hiesusta tai savesta ja eloperäisestä aineksesta, eli kuolleiden kasvien ja muun eliöstön jäänteistä. Mitä enemmän eloperäistä ainesta maassa on, sitä viljavampi, eli satoisampi puutarha yleensä on. Viljava maa on yleensä tummaa, se pidättää kosteutta hyvin ja siinä elää paljon matoja. Lisäksi maa on “kokkarekoostumukseltaan” eli mururakenteeltaan pyöreän muotoista, sillä pieneliöstön tuottamat aineet toimivat “liimana”, joka pitää mineraalimaan kulmikkaat murut yhdessä palleroina. Käytännössä hyvinvoivan viljelymaan oppii tunnistamaan katselemalla ja kokeilemalla maata eri paikoissa.
Puutarhuri ravinteita kierrättämässä
Puutarhurin pyrkimyksenä tulisi olla se että viljelymaa tulee viljelyn myötä vuosi vuodelta viljavammaksi sen sijaan, että se köyhtyisi. Haasteena tässä on se, että sadon mukana viljelymaasta poistuu arvokkaita ravinteita ja eloperäistä ainesta eli syntyy ravinnevaje, jota täytyy jatkuvasti korvata jollakin tavalla.
Kestävästi hoidettu puutarha on monimuotoinen
Kestävällä tavalla hoidetussa puutarhassa kiinnitetään huomio yksittäisten kasvien sijaan koko puutarhakokonaisuuden, eli viljelyekosysteemin toimivuuteen pitkällä aikavälillä. Monimuotoinen eliöstö on tässä keskeisessä roolissa. Siihen kuuluu monipuolisen viljelykasvien valikoiman ohella maaperäeliöstö, puutarhan hyönteiset ja muut selkärangattomat, sekä matelijat, linnut, nisäkkäät ja luonnonkasvit.
Vedellä on väliä
Puhdas, makea vesi on arvokas luonnonvara ja elämän perusehto – kaikki elävät eliöt tarvitsevat sitä pysyäkseen hengissä. Puutarhaviljelyyn ja maatalouteen vedenkäyttö ja vesistöt liittyvät ainakin kahdella tavalla: ruoantuotanto on suuri makean veden käyttäjä, koska monia viljelykasveja on kasteltava ja toisaalta pelloilta ja puutarhoista valuu vesistöihin suuria määriä ravinteita, jotka rehevöittävät vesistöjä huonontaen vesistöjen kuntoa.