Puutarhan perustaminen ja toiminnan organisointi
Koulupuutarhalle ei ole olemassa yhtä oikeaa tai edes järkevää mallia, joka olisi takuuvarma menestys missä tahansa. Sen sijaan paras lopputulos syntyy usein silloin, kun puutarha ja sen toiminta suunnitellaan paikalliset olosuhteet ja yhteisön tarjoamat mahdollisuudet huomioiden. Millainen on kaavailtu viljelypaikka? Ketkä toimintaan osallistuvat? Kuka vastaa kesähoidosta? Mitä kaikkea halutaan kasvattaa? Tässä tekstissä sinut kuljetetaan puutarhan ja puutarhatoiminnan suunnitteluprosessin läpi vaihe vaiheelta ja tuodaan esiin pohdittavat asiat.
Sivulta löydät tietoa seuraavista teemoista:
Suunnittelusta toteutukseen
– 1. Tavoitteet selviksi
– 2. Ketkä osallistuvat ja miten?
– 3. Viljelmän paikan valinta
– 4. Viljelymuodon valinta
– 5. Tarvittavat luvat
– 6. Tarvittavat resurssit
– 7. Viljelmän integrointi muun toiminnan osaksi
– 8. Puutarhan perustamistalkoot
– 9. Ensimmäinen puutarhakausi
– 10. Arviointi ja kehittäminen
Yhteistyötahot ja toiminnan koordinointi
– Yhteisöllisyys viljelytoiminnassa
– Työnjako koulun sisällä
Kesähoidon järjestäminen
Suunnittelusta toteutukseen
Puutarhatoiminnan suunnittelun voi aloittaa vaikka jo edellisenä syksynä, mutta projektin vietäväksi heittäytymistäei kannata myöskään liiaksi pelätä. Aluksi tärkeintä on into, rohkeus kokeilla ja oppia kokemuksen kautta sekä taito sietää keskeneräisyyttä. Viljelyosaaminen ja ongelmanratkaisukyky kehittyvät ajan myötä, ja niitä voi opetella myös yhdessä oppilaiden kanssa. Puutarhassa opettajan ei tarvitse olla kaikkitietävä velho.
Kun aloitetaan uutta puutarhatoimintaa tai perustetaan kokonaan uutta puutarhaa, on ensin selvitettävä joitakin perusasioita, joista on tähän koottu tiivis listaus. Lisätietoja aiheista löydät muualta puutarhakasvatus.fi -sivustolta linkkien takaa.
Yhteistyötahot ja toiminnan koordinointi
Koulussa viljelytoiminta on aina yhteisöllistä, eli siihen osallistuu joukko ihmisiä. On kuitenkin järkevää pyrkiä ottamaan viljelytoimintaan heti alusta alkaen mukaan myös koulun ulkopuolisia tahoja, kuten vanhempainyhdistys tai muita paikallisia yhdistyksiä, kerhoja, päiväkoteja, valmiita viljelyporukoita tai yksittäisiä ihmisiä. Yhteisöllisessä toiminnassa aina jollakin on käytettävissään tarvittavia resursseja: tietoa ja osaamista, aikaa, rahaa, työvälineitä jne.
Yhdessä tekeminen vaatii ainakin jonkin verran koordinaatiotyötä: kuka hankkii siemenet ja muut viljelytarvikkeet? kuka esikasvattaa mitkäkin taimet? miten toiminnan etenemisestä tiedotetaan viljelytoimintaan osallistuvia ja muita tahoja? kuka laatii hoitovuorolistan? miten huolehditaan siitä, että kaikki sato tulee korjattua ja hyötykäyttöön?
Tässä luvussa perustellaan vielä lisää yhteisöllisen viljelytoiminnan hyötyjä ja annetaan vinkkejä sen järjestämiseen.
Kesähoidon järjestäminen
Koulupuutarhatoiminnassa oman haasteensa muodostavat koulun kesälomakuukaudet, joiden aikana puutarhassa on runsaasti tekemistä. Tämä ei kuitenkaan estä koulun menestyksekästä puutarhatoimintaa, sillä ongelman ratkaisemiseksi on olemassa useita eri malleja, joita avataan seuraavassa. Sopivan mallin valinnassa kannattaa miettiä, mikä koulupuutarhatoiminnassa on itselle tärkeintä ja millaisia resursseja on käytössä: priorisoidaanko tekemisen mahdollisuuksia, sadon määrää vai helppohoitoisuutta ja mitä yhteistyökumppaneita ja muita resursseja toiminnassa on mukana ja käytettävissä?
Loppuun vielä inspiroiva kuvasarja pienen laatikkopuutarhan ensimmäisestä vuodesta!