Kasvien hoito-ohjeet

Viljelykasvien kasvattamisessa ei ole yhtä patenttiratkaisua, jonka avulla satoa saisi takuuvarmasti kasvista kuin kasvista. Siemenet täytyy kylvää ja sato korjata kullekin kasvilajille sopivana aikana. Eri kasvilajit myös tarvitsevat eri verran tilaa kasvaakseen ja kukoistaakseen ja ovat eri tavalla arkoja erilaisille asioille (esim. kylmyys, ravinnepuutokset ja tuholaiset).

Tälle sivulle on koottu reilun 30 tavallisen viljelykasvin kasvattamisessa huomioitavia asioita (kasvit aakkosjärjestyksessä). Mukana on vihanneksia, juureksia, yrttejä ja syötäviä kukkia sekä maanhoitoon tähtäävä viherlannos. Useimmiten kasvien kylvö- ja istutusvälit on esimerkiksi siemenpusseissa merkitty siten, että kasveja voi näillä kylvöväleillä hoitaa koneellisesti. Koska harvassa koti- tai koulupuutarhassa tällaiseen on tarvetta, löydät tältä sivulta pienen mittakaavan viljelyksille sopivat kylvö- ja istutusvälit. Em. syystä nämä tiedot poikkeavat paljonkin muulta löytämistäsi tiedoista.

HÄRKÄPAPU. Suorakylvö lämpimään maahan touko-kesäkuussa. Taimiväli 15cm, riviväli 15-20cm. Jos pavut halutaan syödä tuoreena, ne kerätään palkojen ollessa suuret ja vihreät ja kun ne kääntyvät kun ne kääntyvät osoittamaan enemmän maata kohti. Jos taas pavut halutaan säilöä kuivana pidemmän aikaa, niiden kannattaa antaa tuleentua, eli kuivua suoraan pellolla. Tällöin pavut kerätään elo-syyskuussa palkojen muututtua kokonaan ruskeiksi. Säästä ja jätä ainakin papujen juuret syksyllä maahan, sillä juurten typpinystyröihin on kertynyt kesän aikana kasvien ravinteena toimivaa typpeä.

KAALIT. Ks. Lehtikaali, kukkakaali, parsakaali, keräkaali, punakaali.

KEHÄKUKKA on syötävä kukka, jota voi käyttää esimerkiksi teessä ja salaateissa. Lisäksi se karkottaa joitakin tuhohyönteisiä, joten sitä on suositeltavaa kylvää kasvimaalle sinne tänne. Suorakylvö touko-kesäkuussa. Siemeniä ripotellaan kylvövakoon 1-2 cm välein, riviväli 15cm. Aloitettuaan kukkii koko kesän.

KELTAJUURI. Kylvö suoraan kasvimaalle huhti-kesäkuussa. Taimiväli 5 cm, riviväli 10-15 cm. Yleensä huolellisestikin kylvetty keltajuuri joudutaan harventamaan ainakin kerran. Harvennuksen jälkeen sopiva taimiväli on 10cm. Harvennetut keltajuuret voi syödä esimerkiksi salaatin tai wokin joukossa. Heinäkuun loppupuolelta alkaen juurekset alkavat kasvaa nopeasti. Sadonkorjuun voi tehdä haluamanaan hetkenä. Usein keltajuuri punnertaa itsensä kasvamaan jopa puoliksi maan pinnalla. Tästä ei ole mitään haittaa! Keltajuuren naatit ovat syötäviä sekä harvennus- että sadonkorjuuvaiheessa, mutta syksymmällä niihin alkaa kertyä nitriittejä, eikä suurten määrien syöminen ole suositeltavaa.

KERÄKAALI. Esikasvatus huhtikuussa. Kasvi on jonkin verran hallanarka, joten istutus kasvimaalle vasta hallojen mentyä, tyypillisesti touko-kesäkuun vaihteessa. Suojaa tarvittaessa hallaharsolla. Kasvi vaatii jonkin verran tilaa, joten istutus harvaan (3-4 taimea/ m2). Lannoita istutettaessa. Voi lannoittaa kastelulannoitteella pari kertaa myös kesän aikana. Kaalikasvit ovat tuhohyönteisten herkkua, joten taimet voi olla syytä pitää tiiviisti hallaharson alla heinäkuun puoliväliin asti. Viereen kannattaa istuttaa tuhohyönteisiä karkottavaa samettikukkaa. Sadonkorjuu tehdään kun kerä on kiinteä ja tiivis, kuitenkin ennen halloja. Leikkaa kerä lehtiruusukkeesta veitsellä. Myös muut ehjät lehdet ovat syötäviä, mutta eivät juuri säily, käytä siis heti.

KESÄKURPITSA. Esikasvatus toukokuun alussa (tarvittaessa myös suorakylvöä voi kokeilla). Kylvä maltilla, muutama taimi on jo paljon! Kasvi on jonkin verran hallanarka, joten istutus kasvimaalle vasta hallojen mentyä, tyypillisesti touko-kesäkuun vaihteessa. Suojaa tarvittaessa hallaharsolla. Kasvi vaatii runsaasti tilaa, joten istutus harvaan (1-2 taimea/ m2). Lannoita istutettaessa. Sadonkorjuun voi aloittaa kun hedelmät näyttävät sopivan kokoisilta (n. 20cm), hedelmät ovat maukkaimmillaan pieninä. Sato korjataan tarttumalla kiinni hedelmän tyvestä  ja kierittämällä hedelmä irti varovasti. Mitä enemmän satoa korjataan, sitä enemmän satoa saadaan. Keskikesällä hedelmät valmistuvat nopeaan tahtiin! Kannattaa lannoittaa kastelulannoitteella pari kertaa myös kesän aikana.

KORIANTERI. Suorakylvö kasvimaalle huhti-heinäkuussa. Siemeniä ripotellaan kylvövakoon noin sentin välein, riviväli 10 cm. Sato on valmis korjattavaksi 4-6 viikkoa kylvöhetkestä. Sato kannattaa korjata kokonaan ennen kuin kasvi alkaa kukkia. Siemeniä kannattaa kylvää pieni määrä kerrallaan 3-4 kertaa kesän aikana, jolloin tuoretta korianteria voi korjata kasvimaalta koko kesän. Jos korianteri pääsee kukkimaan, voidaan sen antaa kypsyttää siemeniä ja käyttää siemeniä mausteena tai säätää ne seuraavan vuoden kylvöjä varten.

KUKKAKAALI. Esikasvatus huhtikuussa. Kasvi on jonkin verran hallanarka, joten istutus kasvimaalle vasta hallojen mentyä, tyypillisesti touko-kesäkuun vaihteessa. Suojaa tarvittaessa hallaharsolla. Kasvi vaatii jonkin verran tilaa, joten istutus harvaan (3-4 taimea/ m2). Lannoita istutettaessa. Voi lannoittaa kastelulannoitteella pari kertaa myös kesän aikana. Kaalikasvit ovat tuhohyönteisten herkkua, joten taimet voi olla syytä pitää tiiviisti hallaharson alla heinäkuun puoliväliin asti. Viereen kannattaa istuttaa tuhohyönteisiä karkottavaa samettikukkaa. Sadonkorjuu tehdään kun kukkanuppu näyttää syöntikuntoiselta. Yleensä itse kasvatettu kukkakaali jää huomattavasti pienemmäksi kuin kaupassa myytävät. Leikkaa kukkakaalin nuppu lehtiruusukkeesta veitsellä. Jos oikea korjuuaika livahti ohi, voi kukkakaalin syödä myös nupun avauduttua! Myös kukkakaalin lehdet ovat syötäviä, käytetään keräkaalin tapaan.

KURPITSA. Ks. kesäkurpitsa ja talvikurpitsa.

KURKKU (avomaankurkku). Esikasvatus toukokuun alussa, myös suorakylvöä voi kokeilla. Kasvi on jonkin verran hallanarka, joten istutus kasvimaalle vasta hallojen mentyä, tyypillisesti touko-kesäkuun vaihteessa. Suojaa tarvittaessa hallaharsolla. Kasvi vaatii melko paljon tilaa, joten istutus harvaan (2-3 taimea/ m2). Lannoita istutettaessa. Sadonkorjuun voi aloittaa kun hedelmät näyttävät sopivan kokoisilta (n. 10cm), hedelmät ovat maukkaimmillaan pieninä. Sato korjataan tarttumalla kiinni hedelmän tyvestä  ja kierittämällä hedelmä irti varovasti. Mitä enemmän satoa korjataan, sitä enemmän satoa saadaan. Keskikesällä hedelmät valmistuvat nopeaan tahtiin. Kannattaa lannoittaa kastelulannoitteella pari kertaa myös kesän aikana. Taimia ei tarvitse tukea.

LANTTU. Kylvö suoraan kasvimaalle huhti-toukokuussa, voi myös esikasvattaa. Taimiväli 10 cm, riviväli 15 cm. Maan voi lannoittaa kylvön tai istutuksen yhteydessä. Yleensä huolellisestikin kylvetty lanttu joudutaan harventamaan ainakin kerran. Harvennuksen jälkeen sopiva taimiväli on 15-20 cm. Harvennetut lantut voi syödä esimerkiksi wokin joukossa. Lanttu on kaalin sukuinen kasvi. Kaalikasvit ovat tuhohyönteisten herkkua, joten taimet voi olla syytä pitää tiiviisti hallaharson alla heinäkuun puoliväliin asti. Viereen voi istuttaa tuhohyönteisiä karkottavaa samettikukkaa. Heinäkuun loppupuolelta alkaen juurekset alkavat kasvaa nopeasti. Sadonkorjuun voi tehdä haluamanaan hetkenä.

LEHTIKAALI. Esikasvatus huhtikuussa. Kasvi on keväällä jonkin verran hallanarka, joten istutus kasvimaalle vasta hallojen mentyä, tyypillisesti touko-kesäkuun vaihteessa. Suojaa tarvittaessa hallaharsolla. Kasvi vaatii paljon tilaa, joten istutus harvaan (1-3 taimea/ m2). Lannoita istutettaessa. Voi lannoittaa kastelulannoitteella pari kertaa myös kesän aikana. Kaalikasvit ovat tuhohyönteisten herkkua, joten taimet voi olla syytä pitää tiiviisti hallaharson alla heinäkuun puoliväliin asti. Viereen kannattaa istuttaa tuhohyönteisiä karkottavaa samettikukkaa. Sadonkorjuu voi aloittaa kun lehdet tuntuvat riittävän suurilta. Kerää lehtiä yksitellen alimmista/suurimmista alkaen. Jätä aina vähintään muutama (6 tai enemmän) lehti kasvamaan, jotta kasvi jaksaa kasvattaa lisää lehtiä. Syksyllä lehtikaali ei ole lainkaan hallanarka. Sadonkorjuuta voi jatkaa vielä lumen tulon jälkeenkin.

MAISSI. Esikasvatus huhti-toukokuussa, myös suorakylvöä voi kokeilla. Istutus kasvimaalle hallojen mentyä, tyypillisesti touko-kesäkuun vaihteessa. Taimi- ja riviväli n. 20-30 cm. Taimia ei tarvitse tukea. Lannoita istutettaessa. Kannattaa lannoittaa kastelulannoitteella pari kertaa myös kesän aikana. Sadonkorjuu tehdään, kun tähkien päästä roikkuva “maissin silkki” on kuivunut pieneksi, tumman ruskeaksi tupsuksi. Lämpiminä kesinä tämä ehtii Suomessa tapahtua, viileämpinä ei välttämättä. Sato korjataan tarttumalla kiinni hedelmän tyvestä  ja kierittämällä hedelmä irti varovasti. Maissin tähkä löytyy paksun suojalehtikerroksen alta. Sato kannattaa joka tapauksessa korjata ennen hallojen tuloa. Tähkät voi syödä myös raakana.

MANGOLDI. Suorakylvö kasvimaalle touko-kesäkuussa. Taimi- ja riviväli n. 15 cm. Sadonkorjuu aloitetaan kun lehdet ovat sopivan kokoisia. Lehtiä korjataan yksi kerrallaan aloittaen ulkolaidalta. Jätä aina vähintään muutama lehti kasvamaan. Kesäkuun lopulla kylvetystä mangoldista saa satoa pitkälle syksyyn, kannattaa siis tehdä tuolloin uusintakylvö.

NAURIS. Kylvö suoraan kasvimaalle huhti-kesäkuussa. Taimiväli 5 cm, riviväli 10-15 cm. Yleensä huolellisestikin kylvetty nauris joudutaan harventamaan ainakin kerran. Harvennuksen jälkeen sopiva taimiväli on 10cm. Harvennetut nauriit voi syödä esimerkiksi wokin joukossa. Nauris on kaalin sukuinen kasvi. Kaalikasvit ovat tuhohyönteisten herkkua, joten taimet voi olla syytä pitää tiiviisti hallaharson alla heinäkuun puoliväliin asti. Viereen voi istuttaa tuhohyönteisiä karkottavaa samettikukkaa. Heinäkuun loppupuolelta alkaen juurekset alkavat kasvaa nopeasti. Sadonkorjuun voi tehdä haluamanaan hetkenä.

PALSTERNAKKA. Kylvö suoraan kasvimaalle aikaisin keväällä. Taimiväli 10 cm, riviväli 15 cm. Yleensä huolellisestikin kylvetty palsternakka joudutaan harventamaan ainakin kerran. Harvennuksen jälkeen sopiva taimiväli on 10-15 cm. Harvennetut palsternakan lehdet voi käyttää lipstikan tavoin mausteena. Heinäkuun loppupuolelta alkaen juurekset alkavat kasvaa nopeasti. Palsternakan sato korjataan myöhään syksyllä tai vasta talven jälkeen aikaisin keväällä. Pakkanen muuttaa palsternakan maun entistäkin makeammaksi.

PARSAKAALI. Esikasvatus huhtikuussa. Kasvi on jonkin verran hallanarka, joten istutus kasvimaalle vasta hallojen mentyä, tyypillisesti touko-kesäkuun vaihteessa. Suojaa tarvittaessa hallaharsolla. Kasvi vaatii jonkin verran tilaa, joten istutus harvaan (3-4 taimea/ m2). Lannoita istutettaessa. Voi lannoittaa kastelulannoitteella pari kertaa myös kesän aikana. Kaalikasvit ovat tuhohyönteisten herkkua, joten taimet voi olla syytä pitää tiiviisti hallaharson alla heinäkuun puoliväliin asti. Viereen kannattaa istuttaa tuhohyönteisiä karkottavaa samettikukkaa. Sadonkorjuu tehdään kun kukkanuppu näyttää syöntikuntoiselta. Yleensä itse kasvatettu parsakaali jää huomattavasti pienemmäksi kuin kaupassa myytävät. Leikkaa parsakaalin nuppu pensaasta veitsellä. Jos oikea korjuuaika livahti ohi, voi parsakaalin syödä myös nupun avauduttua, ovat kaunista herkkua esimerkiksi raakana leivän päällä! Myös parsakaalin lehdet ovat syötäviä, voi syödä raakana tai kypsennettynä.

PENSASPAPU. Suorakylvö lämpimään maahan touko-kesäkuussa. Taimiväli 10-15cm, riviväli 15-20cm. Pavut ovat pupujen herkkua, joten taimet kannattaa suojata harsolla tai verkkoaidalla, jos alueella on paljon jänösiä. Sadonkorjuu aloitetaan heinäkuussa, kun pavut ovat sopivan kokoisia. Kerää keruukokoiset pavut varovasti, ettet vahingoita kasveja, ne tuottavat satoa useita viikkoja! Kerää satoa säännöllisesti 1-2 kertaa viikossa, sillä sato kasvaa yli ja muuttuu syömäkelvottomaksi nopeasti. Säästä ja jätä ainakin papujen juuret syksyllä maahan, sillä juurten typpinystyröihin on kertynyt kesän aikana kasvien ravinteena toimivaa typpeä.

PERSILJA. Esikasvatus maaliskuussa tai suorakylvö touko-kesäkuussa. Esikasvatettaessa hajakylvös ruukkuun tai suorakylvössä siemeniä ripotellaan kylvövakoon 0,5-1 cm välein. Itää hitaasti. Siementen liottaminen lämpimässä vedessä nopeuttaa itämistä. Satoa korjataan lehti kerrallaan siten, että kasvien keskiosissa oleva kasvupiste säilyy. Tuottaa satoa pitkin kesää.

PERUNA. Siemenperunoita idätetään valoisassa paikassa muutaman viikon ajan huoneenlämmössä tai hiukan viileämmässä. Perunat istutetaan touko-kesäkuun vaihteessa maan lämmettyä. Varhaislajikkeet voi istuttaa jo toukokuun alussa ja ne peitetään harsolla, sillä perunan versot ovat hallanarkoja. Perunat istutetaan 30cm välein 10cm syvyyteen, riviväli 60cm. Perunat mullataan, eli mukuloiden päälle laitetaan riviväleistä lisää multaa kun varret ovat 15cm pituisia. Multaaminen tekee maan kuohkeammaksi, vähentää rikkaruohojen määrää ja estää pinnassa kasvavien perunoiden vihertymisen. Multaamisen voi vielä toistaa myöhemmin kesällä. Satoa voi alkaa korjata kun mukulat ovat sopivan kokoisia. Myöhäisempien lajikkeiden korjuu aloitetaan viimeistään kun versot alkavat kellertyä tai rusehtua elokuussa. Varret katkotaan pari viikkoa ennen sadonkorjuuta, jotta perunoiden kuorii vahvistuu. Perunat nostetaan mielellään aurinkoisella säällä, varo kolhimasta perunoiden pintaa. Anna perunoiden kuivahtaa ja säilö ne viileässä ja pimeässä paikassa.

PINAATTI. Suorakylvö kasvimaalle huhti-kesäkuussa tai esikasvatus huhtikuussa. Uusintakylvö voidaan tehdä elokuussa. Taimi- ja riviväli 10-15cm. Sadonkorjuu aloitetaan kun lehdet ovat sopivan kokoisia. Lehtiä korjataan yksi kerrallaan aloittaen alhaalta, näin yhdestä kasvista saadaan satoa pitkän aikaa.

PORKKANA. Kylvö suoraan kasvimaalle huhti-kesäkuussa. Siemenet ripotellaan kylvövakoon harvaan (ihannetilanteessa 2 cm välein). Riviväli 10-15 cm. Yleensä porkkana joudutaan harventamaan pariinkin kertaan, esimerkiksi ensin kasvamaan parin sentin välein, sitten 4-5cm välein. Syö myös harvennetut pikkuporkkanat! Heinäkuun loppupuolelta alkaen juurekset alkavat kasvaa nopeasti. Sadonkorjuun voi tehdä haluamanaan hetkenä. Sato korjataan tarttumalla naatin juuresta kiinni ja nytkyttämällä porkkanaa hiukan ja vetämällä se maasta vasta sitten. Ilman nytkytystä saattaa käydä niin, että naatti jää käteen ja porkkana maahan. Jos näin käy, ota lapio avuksi! Porkkanan terveet naatit ovat syötäviä sekä harvennus- että sadonkorjuuvaiheessa. Niistä voi tehdä vaikka pestoa.

PUNAJUURI. Kylvö suoraan kasvimaalle huhti-kesäkuussa. Taimiväli 5 cm, riviväli 10-15 cm. Yleensä huolellisestikin kylvetty punajuuri joudutaan harventamaan ainakin kerran. Harvennuksen jälkeen sopiva taimiväli on 10cm. Harvennetut punajuuret voi syödä esimerkiksi salaatin tai wokin joukossa. Heinäkuun loppupuolelta alkaen juurekset alkavat kasvaa nopeasti. Sadonkorjuun voi tehdä haluamanaan hetkenä. Usein punajuuri punnertaa itsensä kasvamaan jopa puoliksi maan pinnalla. Tästä ei ole mitään haittaa! Punajuuren naatit ovat syötäviä sekä harvennus- että sadonkorjuuvaiheessa, mutta syksymmällä niihin alkaa kertyä nitriittejä, eikä suurten määrien syöminen ole suositeltavaa.

PUNAKAALI. Esikasvatus huhtikuussa. Kasvi on jonkin verran hallanarka, joten istutus kasvimaalle vasta hallojen mentyä, tyypillisesti touko-kesäkuun vaihteessa. Suojaa tarvittaessa hallaharsolla. Kasvi vaatii jonkin verran tilaa, joten istutus harvaan (3-4 taimea/ m2). Lannoita istutettaessa. Voi lannoittaa kastelulannoitteella pari kertaa myös kesän aikana. Kaalikasvit ovat tuhohyönteisten herkkua, joten taimet voi olla syytä pitää tiiviisti hallaharson alla heinäkuun puoliväliin asti. Viereen kannattaa istuttaa tuhohyönteisiä karkottavaa samettikukkaa. Sadonkorjuu tehdään kun kerä on kiinteä ja tiivis, kuitenkin ennen halloja. Leikkaa kerä lehtiruusukkeesta veitsellä. Myös muut ehjät lehdet ovat syötäviä, mutta eivät juuri säily, käytä siis heti.

RAITAJUURI. Kylvö suoraan kasvimaalle huhti-kesäkuussa. Taimiväli 5 cm, riviväli 10-15 cm. Yleensä huolellisestikin kylvetty raitajuuri joudutaan harventamaan ainakin kerran. Harvennuksen jälkeen sopiva taimiväli on 10cm. Harvennetut raitajuuret voi syödä esimerkiksi salaatin tai wokin joukossa. Heinäkuun loppupuolelta alkaen juurekset alkavat kasvaa nopeasti. Sadonkorjuun voi tehdä haluamanaan hetkenä. Usein raitajuuri punnertaa itsensä kasvamaan jopa puoliksi maan pinnalla. Tästä ei ole mitään haittaa! Raitajuuren naatit ovat syötäviä sekä harvennus- että sadonkorjuuvaiheessa, mutta syksymmällä niihin alkaa kertyä nitriittejä, eikä suurten määrien syöminen ole suositeltavaa.

RETIISI. Suorakylvö kasvimaalle huhti-heinäkuussa. Kylvöväli 4cm, riviväli 10 cm. Sato on valmis korjattavaksi 4-6 viikkoa kylvöhetkestä. Sato on korjuukuntoista vain parin viikon ajan, joten siemeniä kannattaa kylvää pieni määrä parin viikon välein huhtikuusta heinäkuun loppuun asti, jolloin tuoretta retiisiä voi korjata kasvimaalta koko kesän.

SALAATTI. Lehtisalaatti suorakylvetään kasvimaalle huhti-kesäkuussa. Siemeniä ripotellaan kylvövakoon ihannetilanteessa 0,5cm välein (ei tarvitse olla tarkka tässä!). Riviväli 10-15 cm. Satoa aletaan korjata, kun lehdet ovat riittävän isoja, joko lehti kerrallaan tai tukuittain veitsellä siten, että kasvien keskiosissa oleva kasvupiste säilyy (eli n. 5-10 cm korkeudelta leikaten). Näin satoa saadaan pitkin kesää. Keräsalaatti esikasvatetaan huhti-toukokuussa 2-3 viikkoa ja istutetaan ulos kun taimet ovat noin 5 cm kokoisia. Rivi- ja taimiväli 20cm. Kerät korjataan, kun ne tuntuvat sopivankokoisilta ja melko tiiviiltä. Leikkaa salaatin varsi poikki uloimmaisten lehtien sisältä, jotta kerä säilyy puhtaana. Keräsalaatista saadaan vain yksi sato.

SALKOPAPU. Suorakylvö touko-kesäkuussa tai esikasvatus toukokuussa (2-3 viikkoa). Salkopapu kasvaa pari metriä korkeaksi köynnökseksi, joten se täytyy nimensä mukaisesti tukea korkeilla ja melko jykevillä tukikepeillä (saloilla). Kylvä 4-6 siementä parimetrisen salon ympärille. Ohjaa kasvamaan salkoa pitkin. Sadonkorjuu aloitetaan heinäkuussa, kun pavut ovat sopivan kokoisia. Kerää keruukokoiset pavut varovasti, ettet vahingoita kasveja, ne tuottavat satoa useita viikkoja! Kerää satoa säännöllisesti 1-2 kertaa viikossa, sillä sato kasvaa yli ja muuttuu syömäkelvottomaksi nopeasti. Säästä ja jätä ainakin papujen juuret syksyllä maahan, sillä juurten typpinystyröihin on kertynyt kesän aikana kasvien ravinteena toimivaa typpeä.

SAMETTIKUKKA. Esikasvatus maalis-huhtikuussa. Hajakylvös tai siemeniä ripotellaan kylvövakoon, tällöin riviväli 15-20 cm. Istutus ulos touko-kesäkuun vaihteessa. Voi myös suorakylvää kasvimaalle, mutta tällöin kukinnan alkua saa odotella pari kuukautta. Kukat ja lehdet ovat syötäviä ja lisäksi kasvin tuoksu torjuu esim. kaalien tuhohyönteisiä, jolloin sitä kannattaa istuttaa kaalimaahan tai sen läheisyyteen.

SIPULI (kelta- ja punasipuli). Sipuleita ei kylvetä siemenestä, vaan pienet istukassipulit istutetaan maahan huhti-kesäkuussa. Paina istukassipuli maahan juuret (pieni karvatuppo) alaspäin. Sipulin kärki voi jäädä näkyviin maan pintaan. Istutusväli 5cm. Sopii hyvin istutettavaksi porkkanarivien väleihin! Sipulit voi korjata milloin haluaa, viimeistään kuitenkin silloin, kun sipulin lehdet taittuvat 90 asteen kulmaan (yleensä heinäkuun lopussa tai elokuussa). Jos sipulisadon halutaan säilyvän pitkään, lehdet leikataan pois ja sipulit kuivataan lämpimässä, kuivassa ja ilmavassa paikassa.

TALVIKURPITSA. Esikasvatus toukokuun alussa. Kylvä maltilla, muutama taimi on jo paljon! Kasvi on jonkin verran hallanarka, joten istutus kasvimaalle vasta hallojen mentyä, tyypillisesti touko-kesäkuun vaihteessa. Suojaa tarvittaessa hallaharsolla. Kasvi vaatii valtavasti tilaa, joten istutus harvaan (1 taimi/ m2). Lannoita istutettaessa. Sato korjataan syksyllä ennen hallojen tuloa kun hedelmät alkavat olla riittävän isoja ja kuori on kovettunut. Sato korjataan tarttumalla kiinni hedelmän tyvestä  ja kierittämällä hedelmä irti varovasti. Kannattaa lannoittaa kastelulannoitteella pari kertaa myös kesän aikana. Loppukesästä versojen kärjet voi katkaista, jolloin kasvi lopettaa versojen ja uusien hedelmien kasvattamisen ja keskittyy hedelmien kasvattamiseen.

TILLI. Suorakylvö kasvimaalle huhti-heinäkuussa. Siemeniä ripotellaan kylvövakoon melko tiheään, riviväli 10 cm. Sato on valmis korjattavaksi 4-6 viikkoa kylvöhetkestä. Sato on korjuukuntoista vain parin viikon ajan, joten siemeniä kannattaa kylvää pieni määrä parin viikon välein huhtikuusta heinäkuun loppuun asti, jolloin tuoretta tilliä voi korjata kasvimaalta koko kesän. Jos tavoitteena on kasvattaa kruunutillin kukkia tai omia siemeniä, ei lehtisatoa korjata vaan kasvin annetaan kasvaa ja kukkia.

TOMAATTI. Esikasvatus maalis-huhtikuussa. Kouli isompaan ruukkuun taimen kasvaessa. Kasvi on jonkin verran hallanarka, joten istutus kasvimaalle vasta hallojen mentyä, tyypillisesti touko-kesäkuun vaihteessa. Suojaa tarvittaessa hallaharsolla. Satoa saa varmimmin, kun istuttaa tomaatin kasvihuoneeseen. Kasvi vaatii melko paljon tilaa, joten istutus harvaan (2-4 taimea/ m2). Lannoita istutettaessa. Kasvit täytyy tukea niiden kasvaessa naruilla tai vankoilla tukikepeillä. Taimi kasvaa jopa yli 2m korkeaksi. Kannattaa lannoittaa kastelulannoitteella pari kertaa myös kesän aikana. Kasvihuoneessa huolehdi siitä, että pölytys onnistuu. Jos hyönteiset eivät pääse pölyttämään tomaattia, ravista taimia kevyesti silloin tällöin kukinnan aikaan. Satoa korjataan sitä mukaan kun tomaatit kypsyvät. Hallan uhatessa sato kannattaa korjata raakana ja kypsyttää sisällä.

VALKOSIPULI. Valkosipuli kasvaa yksittäisistä valkosipulin kynsistä, jotka istutetaan maahan lajikkeesta riippuen myöhään syksyllä tai aikaisin keväällä maan sulettua. Lannoita maa ja istuta pulleat valkosipulin kynnet syvään (10-15 cm, savimaassa 5-10cm riittää). Syksyllä istutetut valkosipulit kannattaa peittää olki- tai lehtikatteella. Keväällä tai alkukesästä valkosipulin taimet kannattaa ympäröidä paksulla ruohokatekerroksella. Sato korjataan, kun alimmat lehdet alkavat kellastua. Sipulit kuivataan kuivataan lämpimässä, kuivassa ja ilmavassa paikassa. Kuivamisessa kestää useampi viikko. Kuivista sipuleista poistetaan juuret ja haluttaessa myös lehdet.

VIHERLANNOSKASVIT. Viherlannos on seos erilaisia viljelymaata hoitavia kasveja, joista ei kerätä satoa. Viherlannos hajakylvetään toukokuussa. Kylvös kannattaa suojata alkukesällä hallaharsolla, jotta eläimet eivät napsi sitä suuhunsa. Kesän aikana lannoksen voi kitkeä kerran tai pari. Syksyllä tai seuraavana keväänä kasvit tai niiden jäänteet käännetään maahan lisäämään maan biomassaa.