Pitkä kesäloma aiheuttaa Suomessa katkon koulupuutarhassa oppimisen mahdollisimman tehokkaassa hyödyntämisessä. Oppilaat kylvävät ja istuttavat siemenet ja taimet keväällä ennen loman alkua ja heidän palatessaan lomalta sato on valmis. Puutarhan käytännön kesähoidon järjestämiseksi on olemassa lukuisia hyviä malleja, joista voit lukea lisää täältä, mutta niistä huolimatta oppilaiden kasvien kasvun havainnointikausi jää lyhyeksi. Digitaalinen tekniikka tarjoaa yhden mahdollisuuden kasvun taltiointiin ja sen erilaisiin esittämisen tapoihin.
Erilaiset tavat dokumentoida kasvien kasvua ja puutarhan kehittymistä kasvukauden aikana auttavat kasvimaan vuoden kierron hahmottamisessa ja tarjoavat mahdollisuuden muistella mukavia ja ongelmallisiakin hetkiä kasvimaalla talven aikana ja myöhemminkin.
Tässä tekstissä esitellään joitakin ideoita tapoihin, joiden avulla kasvien kesän ja koko kasvukauden aikaista kasvua voidaan taltioida digitaalisesti tai perinteisemmillä keinoilla siten että tuloksia voidaan hyödyntää puutarhaopetuksessa syksyn ja talven kuluessa. Lisäksi pohditaan joitakin dokumentointiin liittyviä haasteita. Kuten tekstistä voi huomata, voi tekniikkaa hyödyntää puutarhassa niin vasta-alkaja ja aloitteleva digi-ihminen, kuin asiaa työkseen tekevä henkilökin. Kuten puutarhassa yleensä, kannattaa yhteistyö tässäkin asiassa!
1. Valokuvista videoksi
Helsingin Rudolf Steiner koulun pihalle perustettiin kesällä 2018 laatikkopuutarha näillä ohjeilla:https://puutarhakasvatus.fi/blogi/koulupuutarhan-perusmalli-auttaa-alkuun/
Kasvukausi taltioitiin valokuvin, joista tehtiin video. Videolla näet puutarhan perustamisen ja kasvukauden etenemisen toukokuusta lokakuulle.
Puutarhan kesähoito oli järjestetty siten, että joka viikko joku oppilaiden perheistä kävi kastelemassa kasveja ja tekemässä muita hoitotoimenpiteitä. Kesähoitajat oli ohjeistettu ottamaan valokuva puutarhakokonaisuudesta tietyssä kohdassa seisten ja lisäksi kuvaamaan muutamia yksityiskohtia valitsemistaan kasveista. Valokuvat lähetettiin vastuuhenkilölle, joka koosti niistä videon.
Videon toteuttamiseen on monia tapoja, joista tässä valittiin hyvin yksinkertainen tapa: kuvista koostettiin ajastettu powerpoint-esitys, joka tallennettiin mp4-muotoon. Tiedostosta tuli suuri, mutta lataamalla se YouTubeen sitä on helppo levittää ja jakaa. Tämän videon toteutti koulun puutarhakasvatushankkeen puutarhakasvattaja, mutta toteutustekniikka on niin yksinkertainen, että videoita voivat tehdä alakoululaisetkin tehdä itse.
Haasteena tässä toteutustekniikassa oli tiedonkulun ongelmat: kaikki kesähoitajat eivät olleet tietoisia valkokuvausvelvoitteesta. Tästä huolimatta kasvukaudesta saatiin koostettua mukava kuvasarja. Powerpoint ei mahdollista ääniraidan lisäämistä videoon, tätä varten tulisi käyttää jotakin toista videonteko-ohjelmaa.
2. Timelapse-kamera ja drone tallentavat kasvun yksityiskohtia ja laajaa yleiskuvaa
Kevään 2019 myös Malminkartanon ala-asteen ja Apollon yhteiskoulun yhteiselle pihalle nousi uusi koulupuutarha, jonka toteutusta Apollon koulun oppilaat dokumentoivat puutarhankkeen työntekijöiden avustamana.
Koulupuutarhan ensimmäisestä keväästä kertovalla videolla on hyödynnetty monenlaisia kuvaustekniikoita: timelapse-kamera kuvasi kasvien kasvua ja oppilaiden työskentelyä taimihuoneessa. Pihapuutarhan perustamista dokumentoitiin kuvaten videokuvaa padeilla ja dronen avulla.
Videon käsikirjoituksen, ohjauksen, kuvauksen ja editoinnin tekivät 9-luokkalaiset. Videon musiikista vastaa koulun 8-luokkalainen oppilas. Dronekuvaukseen apua saatiin koulun ulkopuoliselta yhteistyökumppanilta.
Käsikirjoitus, ohjaus, kuvaus ja editointi: Anna Kilpeläinen 9C, Camilla Salopuro 9C, Khadija Meftah 9C, Vanessa Collin 9C. Musiikki: Pauli Sirén 8B. Ilmakuvamateriaali: Creative Altitude.
Timelapse-kuvausta on hyödynnetty myös tässä herneen itämistä kuvaavassa videossa. Todennäköisesti herne kasvaa videolla cd-kotelossa tai lasisen astian ulkoreunalla.
3. Videotarinat ja -esitelmät
Erilaiset videotarinat mahdollistavat lyhyempien hetkien tallentamisen puutarhan kasvukauden varrelta. Kuvaus onnistuu padeilla tai kännyköillä, kuvaustehtävän tavoitteesta riippuen jopa yhdellä otolla kuvaten jopa ilman leikkaamista.
Tässä itse suunnittelemassaan ja toteuttamassaan videotarinassa Malminkartanon ala-asteen Ilmaisu ja viestintä -valinnaisryhmän oppilaat kuvaavat kasvien kasvua keväisessä puutarhassa. Video kuvattiin padeille ja leikattiin iMoviella.
Videokuvausta voidaan hyödyntää myös esimerkiksi puutarhatermistön opetteluun. Seuraavassa on kaksi yläkoulu- tai lukioikäisille suunnattua tehtävänantoa, joissa puutarhassa tehdään videoesitelmiä puutarhakasveista ja niiden kasvusta.
Tehtävä 1: PUUTARHAKASVIT. Luokka jaetaan 3-4 henkilön ryhmiin ja kullekin ryhmälle annetaan tehtäväksi kuvata lyhyt video yhdestä hyötykasvista. Mistä kasvi on peräisin? Miltä kasvi näyttää puutarhassa kasvaessaan ja mikä osa siitä syödään? Mitä on huomioitava sadonkorjuussa? Minkälaisia ruokalajeja kasvista voidaan valmistaa?
Tehtävä 2: PÖLYTYS. Kasvien pölytys voi tapahtua tuulen, veden, hyönteisten, lintujen, lepakoiden tai muiden nisäkkäiden välittämänä. Viljelykasvit pölyttyvät pääasiassa hyönteisten tai tuulen välityksellä. Eri kasveissa pölytyksen mekanismit ovat hiukan erilaisia. Luokka jaetaan 3-4 henkilön ryhmiin ja kullekin ryhmälle annetaan tehtäväksi kuvata lyhyt video yhden kasvin lisääntymismekanismeista. Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi nämä eri tavoin pölyttyvät kasvit: tyrni, kurpitsa, maissi, härkäpapu, maa-artisokka.
Tehtävänä on esitellä videolla missä heteet ja emit sijaitsevat ja onko kasvi tuuli- vai hyönteispölytteinen. Onko sillä suvullisen lisääntymisen lisäksi muita lisääntymistapoja. Videolla näytetään ja selitetään asiat. Selityksen tulisi sisältää sanat hede, emi, yksi-/kaksineuvoinen, yksi-/kaksikotinen, tuuli-/hyönteispölytteinen.
4. Kynä käteen ja piirtämään
Kasvien kasvua voi dokumentoida hyvin perinteisesti myös kynän ja paperin avulla. Tällöin kannattaa kannustaa nk. havaintopiirtämiseen, eli kasvin yksityiskohtien tarkkaan havainnointiin ja tarkan havainnon siirtämiseen paperille. Havaintopiirtämistä kannattaa tehdä vaikkapa kerran viikossa kasvin itämishetkestä alkaen. Kuvista syntyy hieno sarja, josta voidaan tehdä näyttely koulun seinälle tai vaikka timelapse-videota vastaava video.
5. Voiko oppilaita kannustaa koulupuutarhan dokumentointiin myös kesällä?
Tähän kysymykseen ei ole olemassa valmista vastausta. Toisissa kouluissa kesätehtäviä, kuten kasvion kokoamista pidetään mahdollisena, kun toisissa kouluissa idea tuntuu hankalalta. Jos teidän koulussanne idea tuntuu mahdolliselta, voidaan dokumentointitapa valita monista mahdollisista: pyydetäänkö valokuvia, piirroksia vai kännykkävideoita? Dokumentointitapa voi olla myös vapaavalintainen, jolloin tuotokset yhteen kokoamalla voidaan saada visuaalisesti hyvin monipuolisia muistoja koulupuutarhan kesästä.
Dokumentointitavan ohella täytyy päättää myös se, miten päätetään kuka dokumentoi milloinkin. Saako jokainen käydä puutarhalla kesän aikana milloin huvittaa, vai määrätäänkö eri oppilaille eri kuukaudet tai jopa omat viikot?