Puutarhan kesähoito

Levitä katetta

Katteet ovat viljelykasvien juurelle tai kasvimaan käytäville levitettävää leikkuunurmea, kasvimaan ympäriltä niitettyä heinää, kitkettyjä rikkaruohoja tai olkea )ks. kuva yllä). Katetta voi alkaa laittaa silloin, kun viljelykasvit ovat niin isoja että ne eivät vahingossa huku katekerroksen alle. Suojatakseen kuivuudelta ja hillitäkseen rikkaruohoja katekerroksen on oltava tuoreena vähintään 15 cm paksu. Katetta lisätään säännöllisesti, kun se kuivumisen ja hajoamisen myötä vähenee. Katekerros ehkäisee veden haihtumista maasta, tukahduttaa oheiskasvustoa (eli rikkaruohoja), lisää eloperäisen aineksen määrää maassa ja tarjoaa maaperäeliöstölle ravintoa. Vihreänä maahan levitettävä kate toimii myös lannoitteena, kun katekasveihin sitoutuneet ravinteet siirtyvät niiden hajotessa viljelykasvien käyttöön.

Suojaa kasveja

Puutarhanhoidossa ja ruoantuotannossa on väistämätöntä, että silloin tällöin vastaan tulee ongelmia: rusakko parturoi kasvustoja, kirvat hyökkäävät, sienitauti valtaa kurkkupenkin tai sinnikäs ohdake koko kasvimaan. Parhaiten ongelmia vältetään ennaltaehkäisemällä niitä, eritoten pitämällä huolta puutarhan monimuotoisuudesta viljelmällä ja sen ympärillä. Hyvästä suunnittelusta huolimatta saattaa kuitenkin ilmetä ongelmia, joihin ei olla osattu varautua. Kesällä ennaltaehkäisy ei enää auta, vaan tarvitaan suoraa toimintaa. Keskeistä on tunnistaa ongelmien aiheuttaja, jotta suojautumistoimenpiteet osataan valita oikein.

• Lentävät hyönteiset ja isommatkin eläimet voidaan pitää loitolla peittämällä kasvustot harsolla.
• Lehtiä syöviä toukkia ja etanoita kerätään pois käsin.
• Kirvoihin auttaa voimakas vesisuihku.
• Muurahaiset ovat usein merkki kuivuudesta. Kastele runsaasti! Toisaalta muurahaisista ei yleensä ole haittaa viljelykasveille.
• Isot nisäkkäät, kuten rusakot ja kauriit pysyvät loitolla aidan avulla.
• Marjoja syövät linnut torjutaan riittävän tiheäsilmäisen verkon ja linnunpelättien avulla.

Akuuteissa tilanteissa hyönteisten ja sienitautien torjuntaan voi joskus joutua käyttämään kotitekoisia kasvinsuojeluaineita esimerkiksi Marttojen ohjeiden avulla.

Korjaa satoa

Aloittelevalle puutarhurille tyypillistä on unohtaa korjata sato ajoissa. Jos puutarhassa kasvaa monivuotisia kasveja, alkaa sadonkorjuu jo toukokuussa, jolloin kerätään mm. ensimmäiset raparperit, parsat ja ruohosipulit. Ensimmäiset retiisit ja ensimmäiset salaatit kerätään muutaman viikon kuluttua kylvöstä, eli usein jo kesäkuun puolivälissä. Tietyt kasvit antavat vain yhden sadon, joka on korjattava tiettynä hetkenä, sillä muuten sato menee nopeasti pilalle. Hyviä esimerkkejä tästä ovat herne, tilli ja retiisi. Toisaalta monet kasvit (mm. kurkut, kesäkurpitsat ja monet yrtit) tekevät sitä enemmän satoa, mitä enemmän satoa korjataan). Useimpien kasvien sadonkorjuu kannattaa tehdä mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään. Tutustu siis viljelemiesi kasvien sadonkorjuuohjeisiin ja muista aloittaa sadonkorjuu ajoissa!

Tee uusinta- tai täydennyskylvöjä

Joskus kylvetyt siemenet eivät syystä toisesta idä tai eläin ehtii napsia pikkutaimet suuhunsa kokonaan. Alkukesästä tilanne voidaan usein korjata, kun siihen reagoidaan nopeasti. Korjaa kylvötavassasi mahdollisesti huomaamiasi puutteita tai suojaa kylvös esimerkiksi harsolla.

Osalla kasveista on lyhyt kasvukausi ja niitä ehditään Suomessakin kylvää useamman kerran. Näitä ovat ainakin tilli, retiisi ja salaatti. Näitä kannattaa kylvää pieni määrä parin viikon välein heinäkuun puoliväliin asti. Tällöin kasveista saadaan tuoretta satoa vielä alkusyksystäkin. Jos sadonkorjuun jälkeen päätetään ettei uutta kylvöstä enää tehdä, kannattaa paljaaksi jäänyt viljelymaa suojata peittämällä se paksulla kerroksella katetta.

Kitke

Vanhastaan meillä saattaa olla käsitys, että hyvin hoidetulla kasvimaalla näkyy vain paljasta maata ja viljelykasveja. Kestävän puutarhan hoidon näkökulmasta asia ei kuitenkaan ole näin.  Kitkeminen kuuluu työlistalle jokaisessa puutarhassa, mutta siihen ei useinkaan ole tarpeen suhtautua kovin pedantisti. Rikkaruohoista on monesti puutarhassa myös hyötyä. Kitkeä ne kannattaa ennen kuin ne alkavat kukkia ja tehdä siemeniä tai jos ne kasvavat niin isoksi, että ne alkavat liiaksi viedä tilaa tai varjostaa viljelykasveja. Laita kitketyt rikat katteeksi viljelykasvien juurelle tai kompostiin.

Kastele

Kaikki tietävät, että viljelykasveja täytyy kastella. Harva kuitenkaan tulee ajatelleeksi, että useimpia suomalaisia viljelykasveja ei itseasiassa kastella. Viljat, peruna ja juurekset kasvavat pelloillamme vesisateen voimin. Sopiva kosteus pitää kasvit terveinä, hyvinvoivina ja mahdollistaa hyvän kasvun. Jos ei sada, voi puutarhuri joskus auttaa tilannetta kastelemalla. Turha kastelu on kuitenkin luonnonvarojen hukkaa ja siitä on usein kasveille jopa haittaa. Näitä ohjeita noudattamalla kiittävät viljelykasvit ja luonto:

• opettele tunnistamaan milloin kastelu on tarpeellista ja milloin ei***
• käytä katteita runsaasti ja lisää niitä säännöllisesti
• kastele harvoin ja paljon mieluummin kuin vähän ja usein
• kastele aamulla tai illalla – ei kuumimpaan aikaan päivästä, jotta kasteluvesi ei samantien haihdu ilmaan
• kastele kasvin juurelle, ei lehdille

*** Milloin sitten on tarpeellista kastella? Kasvit ottavat veden maasta juurillaan. Juuristo on yleensä suunnilleen saman kokoinen kuin kasvin maanpäälliset osat. Taimien ollessa aivan pieniä, on mullan oltava kosteaa melko pinnastakin. Tämä vaihe kestää kuitenkin yleensä vain muutamasta päivästä pariin viikkoon. Sen jälkeen riittää, että kosteaa (ei siis litimärkää!) multaa on muutaman sentin syvyydessä. Työnnä sormesi multaa ja tunnustele, mikä on kosteustilanne mullan pinnan alla. Kastele vasta, jos multa ei tunnu viileältä ja kostealta syvemmälläkään!

Lannoita

Useimmat viljelykasvit eivät tarvitse valtavaa määrää ravinteita. Jos puutarhassa on toimiva viljelykierto, ei useimpia kasveja tarvitse lannoittaa lainkaan. Ainoastaan hyvin paljon ravinteita tarvitsevat kasvit (mm. kurpitsat, kurkut, tomaatit ja sellerit) saattavat kaivata lisälannoitusta istutuslannoituksen lisäksi. Heinäkuun puoliväliin asti niille voidaan tarvittaessa antaa pari kertaa kastelulannosta, kuten nokkoskäytettä, veteen liotettua kanankakkaa tai . Jo alkukesästä voit tehdä suunnitelman siitä, tarvitsevatko kasvit lisälannoitusta.

Hoida kompostia

Hyvin toimivan kompostin tunnistaa lämpötilan noususta sekä tietenkin siitä, että jätteet muuttuvat mullan näköiseksi humukseksi. Välttämättä kompostille ei tarvitse tehdä kummempia toimenpiteitä kesän aikana, mutta toimivuus kannattaa aina välillä kuitenkin tarkistaa. Jos komposti ei tahdo toimia, tarkista sen kosteus. Kuivaa kompostia kastellaan kädenlämpöisellä vedellä. Sitä voidaan tarvita parikin ämpäriä. Myös typen puutos voi hidastaa kompostissa toimivien pieneliöiden toimintaa. Lisää kompostiin silloin tällöin kourallinen kanankakkaa tai muuta typpipitoista lannoitetta. Myös virtsaa voi käyttää typpilisänä. Jos komposti alkaa haista ammoniakilta, tiedät lisänneesi typpeä liikaa! Kompostia ei tarvitse kääntää kesän aikana.

Muistilista puutarhan kesähoitoon

Puutarha kukoistaa, kun joka kerta kasvimaalla käydessäsi havainnoit tarkasti eri kasvilajeja ja puutarhakokonaisuutta miettien vastaukset seuraaviin kysymyksiin ja teet havaintojesi pohjalta tarvittavat toimenpiteet:

• Voivatko viljelykasvit hyvin? Pitäisikö tehdä suojaustoimenpiteitä?
• Mitä satoa voi korjata?
• Pitäisikö tehdä uusinta- tai täydennyskylvöjä?
• Onko viljelymaa suojattu hyvin, vai pitäisikö katetta levittää lisää?
• Mikä on oheiskasvitilanne, pitäisikö sille tehdä jotakin?
• Onko kasteluntarvetta?
• Miten komposti voi?
• Onko (suunnitelman mukaista) lannoituksen tarvetta?