Koulupuutarhalle ei ole olemassa yhtä oikeaa tai edes järkevää mallia, joka olisi takuuvarma menestys missä tahansa. Sen sijaan paras lopputulos syntyy usein silloin, kun puutarha ja sen toiminta suunnitellaan paikalliset olosuhteet ja yhteisön tarjoamat mahdollisuudet huomioiden. Millainen on kaavailtu viljelypaikka? Ketkä toimintaan osallistuvat? Kuka vastaa kesähoidosta? Mitä kaikkea halutaan kasvattaa?

Mahdollisuuksien valtameri voi tuntua aloittelijasta haastavalta ja siksi hahmotamme tässä yhden helppohoitoisen laatikkoviljelmän mallin, jota voi käyttää oman toiminnan suunnittelun apuna tai ottaa malli käyttöön sellaisenaan. Inspiraatiota erilaisiin muihin koulupuutarhamalleihin voit hakea täältä: https://puutarhakasvatus.fi/blogi/suomalainen-koulupuutarha-%E2%88%92-siis-mika/

Mallipuutarha lyhyesti

Kestävin ja edullisin tapa on viljellä suoraan viljelypaikan maassa ja siksi tämä mallipuutarhakin perustetaan esimerkiksi nurmikkoalueelle. Puutarha rakennetaan lavakauluslaatikoihin, joita on 20 kappaletta. Tällöin kasvimaa on riittävän iso siihen, että kokonainen koululuokka mahtuu työskentelemään siellä kerrallaan ja viljelykasvien valikoima saadaan monipuoliseksi.

Kasvimaa tarvitsee tilaa noin 15m x 10m kokoisen alueen.

Kuvatunlaisen mallipuutarhan voi perustaa vajaalla tuhannella eurolla, jos mitään työkaluja tai muuta tarvittavaa ei ole valmiina tai sitä ei saada lahjoituksena. Tarjouksia seuraamalla ja lahjoituksia kyselemällä pääsee helposti halvemmalla, samoin säästää nikkaroimalla kasvilaatikot itse lavakaulusten käyttämisen sijaan.

Tästä voit katsoa videon mallipuutarhan ensimmäisestä kesästä:

Viljelypaikan valinta

Viljelypaikan valintaan vaikuttavat niin ihmisten kuin kasvienkin tarpeet. Kasvit tarvitsevat riittävästi auringonvaloa, puhdasta maata ja jonkin verran vettä. Ihmisille viljelypaikan on oltava helposti saavutettavissa. Luovuuden käyttö kannattaa. Onko teille sopiva viljelypaikka koulun pihamaa, läheinen puisto vai vanhainkodin piha?

Tämä mallipuutarha on tarkoitus perustaa paikkaan, jossa on jo valmiiksi multaa. Katse kannattaa siis kohdistaa lähialueiden nurmikoihin ja heinikoihin tai valmiille viljelyalueille.

Ruokakasvit tarvitsevat vähintään 6 tuntia suoraa auringonvaloa. Valitse sellainen viljelypaikka, jota eivät liiaksi varjosta suuret puut, rakennukset tai aidat.

Suomen kaupungeissa maa on useimmiten on riittävän puhdasta ruokakasvien viljelyyn. Käytä viljelypaikan valinnassa maalaisjärkeä ja tutustu paikan historiaan: valitse jokin muu paikka, kuin suuren tien penger tai vanha bensa-aseman paikka. Ilmansaasteet eivät ole kaupunkiviljelyssäkään ongelma. Ne kerrostuvat kasvin pinnalle, mutta lähtevät pesemällä pois.

Kasvimaa tarvitsee tilaa noin 15m x 10m kokoisen alueen. Jos kasvimaan reunoille on mahdollista jättää hiukan tätä enemmän tilaa, tämä kannattaa tehdä.

Materiaalitarpeet

Puutarhan perustamiseen ei välttämättä tarvita paljonkaan uusia materiaaleja. Seuraavassa annetaan vinkkejä joidenkin keskeisten materiaalien hankintaan, mikä niille on tarvetta.

Viljelyastiat: Tässä esitetty mallipuutarha perustetaan lavakauluslaatikoihin (koko esim. 80 x 120 cm). Lavakauluksia myydään nykyään useimmissa puutarhamyymälöissä tai niitä voi tilata netistä. Toki korotetut reunukset voi nikkaroida nikkaroida kyllästämättömästä puutavarasta myös itse ja välttämättä kohopenkit eivät tarvitse puureunuksia lainkaan. Lavakauluksia tai viljelyastioissa käytettyä puutavaraa ei kannata käsitellä, eikä varsinkaan vuorata muovilla tms.! Lavakaulukset toimivat myös kompostikehikkona, tällöin niitä voi pinota päällekkäin.

Multa: Kestävin ja edullisin tapa on viljellä suoraan viljelypaikan maassa ja siksi tämä mallipuutarhakin perustetaan maahan. Tarvittaessa viljelyastioita voi alkuun täydentää pienellä määrällä puutarhamyymälöissä myytävää säkkimultaa (1-2 isoa säkkiä/ laatikko). Irtomullan toimittajia voi etsiä internetistä mm. sanahaulla “multa + suursäkki”. Kannattaa huomioida jo suunnitteluvaiheessa, että multa on arvokas luonnonvara, mikä näkyy myös sen hinnassa.

Maanparannusaineet: Vaikka viljeltäisiin suoraan maassa, voidaan tarvita maanparannusaineita (komposti, kompostoitunut hevosenlanta tai muu orgaaninen lannoite tai hiekka). Ensimmäisenä vuonna pärjätään luultavasti kanankakalla (myydään säkeissä tai ämpäreissä puutarhamyymälöissä).

Työkalut: Isompi määrä työkaluja tarvitaan usein vain pari kertaa vuodessa. Jos resurssit ovat vähissä, voi työkaluja pyrkiä lainaamaan esimerkiksi oppilaiden perheiltä. Jos jotakin halutaan ostaa, kannattaa hankkia laadukkaita ja pitkään kestäviä tuotteita. Kastelumuodosta riippuen pari kastelukannua voi olla järkevä sijoitus, mahdollisesti myös pari pistolapiota, oksasakset, kottikärryt ja jonkin verran käsityökaluja, kuten istutuslapioita.

Siemenet ja taimet: Siemeniä myydään nykyään keväisin jopa ruokakaupoissa, mutta jos haluaa laadukkaita luomusiemeniä, niitä on paras etsiä erikoisliikkeistä, kuten Hyötykasviyhdistyksen Alku & Juuri -puutarhapuodista (myös nettikauppa). Taimia myydään puutarhaliikkeiden lisäksi toreilla, joissa on hyvä valikoima myös luomutaimia ainakin juhannukseen saakka. Koulussa taimet kannattaa toki pyrkiä esikasvattamaan itse!

Budjetti

Seuraavat hinta-arviot ovat pikemminkin hiukan yläkanttiin.

Lavakaulukset 22 kpl, à 20e = 440e (2 kehikkoa kompostia varten)
Multa 20 50 litran säkkiä à 5e = 100e
Siemenet 25 pussia à 3e = 75e
Valkoapilan siemenet 1kg = 15e
Kanankakka 6l = 10e
Kastelukannut 4 kpl à 7,50e 30e
Pistolapiot 4 kpl à 25e = 100e
Talikot 4 kpl à 30e = 120e
Istutuslapiot 20 kpl à 5e = 100e

YHTEENSÄ 990e

Viljelysuunnitelma

Tämä mallipuutarha rakennetaan lavakauluslaatikoihin, joihin suunnitellaan viljelykierto. Esimerkkipuutarhassa laatikoita on 20, jolloin se on riittävän iso siihen, että kokonainen koululuokka mahtuu työskentelemään siellä kerrallaan ja viljelykasvien valikoima saadaan monipuoliseksi.

Viljelykierto on luonnonmukaisen viljelyn keskeinen käytäntö. Sillä tarkoitetaan viljelykasvien paikan vaihtamista vuosittain suunnitellussa järjestyksessä. Eri kasveilla on erilaisia tarpeita ja ominaisuuksia. Vaihtamalla kasvien paikkaa säännöllisesti pidetään huolta siitä, että viljelymaan ravinteet käytetään järkevästi ja vältetään kasvitautien uhkaa.

Mallipuutarhan viljelykierto on suunniteltu 5-vuotiseksi, siksi mahdollinen viljelylaatikoiden määrä on viidellä jaollinen. Esimerkin 20:n laatikon sijaan laatikoita voi tarvittaessa olla myös 5, 10, 15 tai enemmänkin. Seuraavassa on esitetty mitä kussakin 20:stä laatikosta kasvaa. Jos laatikoita on vähemmän, valitaan puutarhaan kasveja kustakin viidestä kasviryhmästä.

Ryhmä 1: “Ahmatit”, eli paljon ravinteita käyttävät kasvit
Laatikko A: Kesäkurpitsa
Laatikko B: Tomaatti ja selleri
Laatikko C: Lehtikaali ja samettikukat
Laatikko D: Avomaankurkku ja maissi

Ryhmä 2: Juurekset ja sipulit
Laatikko A: Porkkana ja keltasipuli
Laatikko B: Porkkana ja punasipuli
Laatikko C: Punajuuri
Laatikko D: Raitajuuri, keltajuuri tai palsternakka

Ryhmä 3: Lehtivihannekset
Laatikko A: Salaatti
Laatikko B: Persilja ja kehäkukka
Laatikko C: Pinaatti
Laatikko D: Mangoldi

Ryhmä 4: Pavut ja herneet
Laatikko A: Härkäpapu
Laatikko B: Pensaspapu
Laatikko C: Pensaspapu tai salkopapu
Laatikko D: Herne

Ryhmä 5: Viherlannoituskasvit*
Viherlannoskasvit kylvetään mieluiten seokseksi (kaikkia kasveja kaikkiin laatikkoihin sekaisin). Periaatteessa on mahdollista myös kylvää yhtä kasvia yhteen laatikkoon. Viherlannokseen kylvetään seuraavia kasveja: Persianapila, veriapila, tattari, ruisvirna ja hunajakukka.

*Viherlannoitus on puutarhaan kylvettävä siemenseos. Sen kasvit sitovat maaperään ravinteita, vahvat juuret muokkaavat maata ilmavammaksi ja kasvit lisäävät eloperäisen aineksen määrää maassa. Hyvinvoiva viljelymaa on hyvän sadon saamisessa kaiken a ja o. Vaikka viherlannoksesta ei saada satoa, se hoitaa maata, houkuttelee pölyttäjähyönteisiä ja on kaunis katsoa. Se on siis yksi tärkeimmistä puutarhan osista!

Viljelmän perustaminen

Viljelmän perustamisessa on oma hommansa, mutta kaikkina tulevina vuosina työtä on huomattavasti vähemmän. Ensimmäisenä vuonna huhkitaan lapion ja talikon varressa, mutta seuraavina vuosina pärjätään melkein pelkästään pienillä käsityökaluilla, kuten istutuslapioilla.

Viljelmä perustetaan kääntämällä maa koko viljelmän alueella ja poistamalla siitä alkuperäinen kasvillisuus juurineen mahdollisimman huolellisesti. Varsinkin jos puutarha perustetaan heinikkoon, on tässä hommaa. 5.-luokkalaiset ja sitä vanhemmat oppilaat jaksavat tehdä työn itsekin, pienemmät tarvitsevat luultavasti isompien oppilaiden tai vanhempiensa apua. Kasvijäte kompostiin!

Lavakaulukset sijoitetaan valittuun muodostelmaan siten, että niiden välillä on käytävätilaa metri tai vähintään 80 cm. Viljelykierron ymmärtämisen helpottamiseksi suorat rivit ovat järkevä valinta.

Lavakaulukset asetetaan suoraan muokattuun maahan sopivaan järjestykseen (väkäset alaspäin). Tämän jälkeen käytäviltä lapioidaan jonkin verran maata laatikoiden täytteeksi. Käytäville kylvetään valkoapilaa, joka hoitaa maata, estää rikkaruohojen kylväytymisen käytäville ja mullan muuttumisen mutavelliksi sateella.

Viljelykasvien kylvössä on hyvä huomata, että jotkut kasvit (mm. tomaatti, kurkku, kurpitsat, kaalit) täytyy esikasvattaa sisällä maalis-huhtikuusta alkaen. Toiset taas kylvetään suoraan maahan (mm. salaatit, juurekset, pavut, kehäkukka). Kylvöaika lukee siemenpusseissa. Esikasvatetut taimet istutetaan ulos toukokuun loppupuolella, kun hallanvaara on ohi.

Kylväessä on hyvä muistaa, että yhdestä siemenestä kasvaa yksi kasvi. Mieti kylväessäsi minkä kokoinen esimerkiksi iso punajuuri on ja jätä kahden siemenen väliin kasveille tarpeeksi tilaa kasvaa. Siemenpussien rivi- ja taimivälit on kuitenkin yleensä merkitty aivan liian väljiksi. Jos kylvit liian tiheään, kannattaa jossain vaiheessa harventaa, jotta saat parhaan mahdollisen sadon. Hyvin suurikokoisia kasveja ovat mm. kurpitsat, tomaatit ja lehtikaali. Niille on istutusvaiheessa hyvä varata tilaa noin 0,5 m2/ kasvi.

Hoito

Koulupuutarhatoiminnassa oman haasteensa muodostavat koulun kesälomakuukaudet, joiden aikana puutarhassa on runsaasti tekemistä. Tämä ei kuitenkaan estä koulun menestyksekästä puutarhatoimintaa, sillä ongelman ratkaisemiseksi on olemassa useita eri malleja. Yksi hyvä malli on vapaaehtoisten huoltajien hoitovuoroviikot (esim. 1 viikko / perhe), jonka aikana perheet sitoutuvat käymään viljelmällä 1-2 kertaa. Lue lisää erilaisista kesähoitomalleista täältä: https://puutarhakasvatus.fi/blogi/kesahoito/

Kasvien kesähoito koostuu seuraavista toimenpiteistä:

– Kitkeminen: vastoin yleisiä uskomuksia hyvin hoidettu puutarha ei ole sellainen, jossa kasvaa ainoastaan viljelykasveja ja sen lisäksi näkyy vain paljasta maata. Jos rikkaruohot kuitenkin rehottavat niin, ettei viljelykasveja meinaa erottaa niiden välissä, ollaan ongelmissa. Siksi kasvimaan kitkeminen 2-3 kertaa kesässä on tarpeellista. Usein hommaa kannattaa tehdä vähän kerrassaan pitkin kesää. Kitkemisen määrä riippuu mm. siitä, kuinka huolellisesti rikkaruohojen juuret on poistettu maasta siinä vaiheessa, kun viljelmä perustettiin. Kitkuujäte kannattaa levittää katteeksi viljelymaata peittämään silloin kun rikkaruohot eivät vielä kuki.

– Kasteleminen: Kasvi kärsii niin liiallisesta, kuin liian vähästäkin kastelusta. Heti kylvön jälkeen pintamullankin on pysyttävä kosteana jonkin aikaa, mutta kasvin juuret kasvavat samaa vauhtia kuin muukin kasvi. Kun kasvi on muutaman sentin korkuinen, riittää että multa on kosteaa muutaman senttimetrin syvyydeltä. Pintamullan jatkuva kosteus kertoo yleensä siitä, että multa on syvemmällä liian märkää. Kastele siis sopivasti, älä liikaa!

– Harventaminen: Harventaminen koskee yleensä vain juureksia. Huolellisestikin kylvetyt juurekset kasvavat usein liian tiheässä. Siksi niitä täytyy harventaa, eli poistaa ylimääräiset kasvit kasvimaalta. Jos harvennusta ei tee ja kasvit on kylvetty liian tiheään, ei satoa saada koska esimerkiksi porkkanat eivät mahdu kasvamaan isoiksi. Puutarhurin täytyy olla karski harventaja, jotta satoa saadaan!

– Sadonkorjuu: Satokausi jatkuu alkukesästä myöhään syksyyn. Monet kasvit (mm. kesäkurpitsa, kurkku, yrtit) tuottavat sitä enemmän satoa, mitä enemmän niistä korjataan satoa. Sato myös pilaantuu penkkiin jos sitä ei korjata ajoissa. Pieneltäkin viljelyalalta voi saada yllättävän suuren sadon, kun sadonkorjuun aloittaa ajoissa.

SYKSYLLÄ viljelylaatikot peitetään mahdollisimman paksulla kerroksella kasvijätettä, joka suojaa maata vesisateelta ja tuulen tuiverrukselta.

TOISENA VILJELYVUONNA kasviryhmien paikkaa muutetaan viljelykierron mukaisesti siten, että “ahmatit” istutetaan sinne, missä edellisenä vuotena kasvoi viherlannos. Vastaavasti muiden kasviryhmien paikkaa vaihdetaan yksi “askel” samaan suuntaan. Koska viljelylaatikoissa ei koskaan kävellä (HUOM! Huolehdithan siitä, että näin ei tapahdu myöskään viljelykauden ulkopuolella!!!), pysyy maa siellä pehmeänä ja kylvö- ja istutustöihin päästään pienen möyhennyksen jälkeen. Multaa talven aikana suojannut kasvijäte käännetään mahdollisuuksien mukaan mullan sekaan. Jos sitä on keväällä jäljellä vielä hyvin paksu kerros, voi osan viedä kompostiin.

————————————————————————————————————

Lopuksi vielä joitakin kasvikohtaisia hoito-ohjeita:

Ryhmä 1: “Ahmatit”, eli paljon ravinteita käyttävät kasvit
Laatikko A: Kesäkurpitsa. Lannoita istutusvaiheessa ja 1-2 kertaa kesässä. Korjaa satoa ahkerasti!
Laatikko B: Tomaatti ja selleri. Lannoita istutusvaiheessa ja 1-2 kertaa kesässä. Tue tomaatit kepeillä ja/tai naruilla.
Laatikko C: Lehtikaali ja samettikukat. Lannoita istutusvaiheessa ja 1-2 kertaa kesässä.
Laatikko D: Avomaankurkku ja maissi. Lannoita istutusvaiheessa ja 1-2 kertaa kesässä.

Peitä viljelymulta paksulla kerroksella kitkuujätettä!

Ryhmä 2: Juurekset ja sipulit
Laatikko A: Porkkana ja keltasipuli. Harvenna porkkanat 1-2 kertaa kesässä!
Laatikko B: Porkkana ja punasipuli. Harvenna porkkanat 1-2 kertaa kesässä!
Laatikko C: Punajuuri. Harvenna 1-2 kertaa kesässä!
Laatikko D: Raitajuuri, keltajuuri tai palsternakka. Harvenna 1-2 kertaa!

Ryhmä 3: Lehtivihannekset
Laatikko A: Salaatti. Korjaa satoa ahkerasti!
Laatikko B: Persilja ja kehäkukka. Ei erityisiä hoitotoimenpiteitä.
Laatikko C: Pinaatti. Ei erityisiä hoitotoimenpiteitä.
Laatikko D: Mangoldi. Ei erityisiä hoitotoimenpiteitä.

Ryhmä 4: Pavut ja herneet
Laatikko A: Härkäpapu. Ei erityisiä hoitotoimenpiteitä.
Laatikko B: Pensaspapu. Ei erityisiä hoitotoimenpiteitä.
Laatikko C: Pensaspapu tai salkopapu. Salkopapu täytyy tukea korkeilla tukikepeillä.
Laatikko D: Herne. Satokausi on lyhyt, sato korjataan heinäkuun alkupuolella kokonaan! Peitä multa paksulla kerroksella kasvijätettä sadonkorjuun jälkeen.

Ryhmä 5: Viherlannoituskasvit*
Viherlannokseen kylvetään seuraavia kasveja: Persianapila, veriapila, tattari, ruisvirna ja hunajakukka. Viherlannoskasvit kylvetään mieluiten seokseksi (kaikkia kasveja kaikkiin laatikkoihin sekaisin). Periaatteessa on mahdollista myös kylvää yhtä kasvia yhteen laatikkoon. Viherlannoskasveille ei tarvitse tehdä kesän aikana mitään. Lokakuussa viherlannoskasvit käännetään talikolla viljelymaan sisään.

————————————————————————————————————

Lisää vinkkejä puutarhan hoitamisesta löydät esim. täältä: https://puutarhakasvatus.fi/

Kasvun ihmeiden täyteistä ja satoisaa kasvukautta!

Koulupuutarhan perusmalli auttaa alkuun