Suomalainen koulupuutarha − 7 esimerkkiä - Puutarhakasvatuksen tapoja ja mahdollisuuksia

Koulupuutarhatoiminnan suosio on alkanut viime vuosina jälleen kasvaa kovaa vauhtia. Tarkkaa tietoa kasvimaiden määrästä ei ole, mutta arvioiden mukaan puutarhatoimintaa on tällä hetkellä vähintään sadassa suomalaisessa koulussa. Monelle käsite koulupuutarha on edelleen kuitenkin tuntematon.

Koulupuutarhojen ulkomuoto, toimintamekanismit ja tavoitteet vaihtelevat koulukohtaisesti paljonkin. Kokosimme seitsemän esimerkkiä koulujen puutarhatoiminnasta. Millainen toiminta sinua inspiroi eniten?

Isnäsin koulu ja Isnäs skolan, Loviisa

Milloin toiminta on alkanut? Toimintaa alkoi keväällä 2015.
Millainen puutarha? Puutarha sijaitsee paikallisen majatalon/tilausravintolanpihassa noin kilometrin päässä koululta. Se koostuu noin kolmestakymmenestä noin 3m2 kokoisesta kohopenkistä ja kuudesta suuresta kasvatuslaatikoista. Pihapiirissä kasvaa myös omenapuita sekä marjapensaita ja siellä on kanala. Koululaiset hyödyntävät tätä kaikkea oppimisessaan, vaikka vain yksivuotiset viljelykasvit ovat varsinaisesti osa koulupuutarhaa. Myös majatalon keittiötä hyödynnetään koulupuutarhan tuotteiden jatkojalostukseen oppilasryhmien kanssa.
Kuka on mukana? Toiminnasta vastaa ensisijaisesti paikallinen puutarhuri/puutarhakasvattaja, joka on myös kahden oppilaan isä. Toimintaan osallistuvat kaikki koululuokat (esiopetuksesta 6. luokkaan), yleensä suomen- ja ruotsinkieliset oppilaat yhdessä. Ryhmät ovat pääsääntöisesti olleet 0-2, 3-4 ja 5-6 lk.
Kuka vastaa kesähoidosta? Kesähoito on pääasiassa toiminnan järjestäjän, eli puutarhurin vastuulla, mutta myös jotkut perheet ovat osallistuneet.
Miten liittyy opetukseen? Puutarhassa opiskellaan kaikkien oppiaineiden oppisisältöjä. Erityisesti ovat painottuneet ympäristöoppi ja matematiikka.
Muuta erityistä: Puutarhaopetus on käynnistyi Kylä kouluna – Byn som skola -hankkeessa, jossa koko Isnäsin kylää käytetään ja kehitetään oppimisympäristönä kahden paikallisen sukasaktiivin johdolla. Tavoitteena on ollut laatia erityyppisiä monialaisia oppimiskokonaisuuksia, jossa hyödynnetään monipuolisesti koulun lähiympäristön tarjoamia mahdollisuuksia. Hankkeen päätyttyä toiminta on jatkunut vapaaehtoispohjalta.
Kuvaaja: Viivi Laitinen

Rudolf Steiner skolan i Helsingfors JA Helsingin Rudolf Steiner koulu, Helsinki

Milloin toiminta on alkanut? Puutarhakasvatustoimintaa on kehitetty jo monta vuotta.
Millainen puutarha? Koulun pihalle on rakennettu suuria kasvatuslaatikoita, sekä pieni kierrätysmateriaaleista rakennettu kasvihuone. Lisäksi monet luokat käyvät tekemässä puutarhatöitä yhteisöviljelmillä muualla kaupungissa. Luokissa ja kasvihuoneessa kasvatetaan taimia myös yhteisöviljelmien tarpeisiin.
Kuka on mukana? Toiminta lepää toistaiseksi muutamien innostuneiden luokanopettajien harteilla, mutta tavoitteena on saada kaikki opettajat innostumaan puutarhaopetuksesta niin, että kaikkien luokkien osallistumisesta tulisi luontevaa. Apuna on käytetty koulun ulkopuolisia puutarhakasvattajia, joiden palkka on katettu hankerahoituksilla.
Miten liittyy opetukseen? Puutarhaopetus on kirjattu koulujen vuosisuunnitelmaan useimmille vuosiluokille 2-9. Puutarhassa opiskellaan eri oppiaineiden perussisältöjä.
Kuka vastaa kesähoidosta? Opettajat vastaavat koulun pihalla olevien viljelysten kesähoidosta, yhteisöviljelmien kesähoidosta koulujen väki ei ole vastuussa.
Muuta erityistä: Koulun puutarhaopetuksen suunnitelman voi ladata täältä: https://peda.net/steinerkasvatus/steinerpedagogiikka/oppiaineet/puutarhakasvatus
Kuvaaja: Pinja Sipari

Käpylän peruskoulu, Helsinki

Milloin toiminta on alkanut? Puutarhatoiminta on pyörinyt jo parikymmentä vuotta.
Millainen puutarha? Kasvimaa on parin aarin kokoinen ja viljely tapahtuu kohopenkeissä. Lisäksi puutarhan alueella on hedelmäpuita, yrttimaa, kompostit ja varastorakennus. Puutarha sijaitsee parinsadan metrin päässä koulun pihasta Kumpulan koulukasvitarhalla.
Kuka on mukana? Kasiluokkalaiset ovat vastuussa taimien kasvatuksesta keväällä biologian opettajan johdolla ja seiskaluokkalaiset sadon säilömisestä syksyllä kotitalousopettajan johdolla. Puutarhatöissä auttavat myös monet muut luokat, myös alakoulun oppilaat. Erityisen tärkeä rooli on harjaantumisopetuksen oppilailla, jotka tekevät paljon käytännön puutarhatöistä. Toiminnan suunnittelusta on vastuussa monialainen puutarhatiimi (mm. bi- ja ko-opettajat ja koulunkäyntiavustajia).
Miten liittyy opetukseen? Kasien taimikasvatus ja seiskojen sadonkorjuu on kirjattu koulun vuosisuunnitelmaan. Puutarhatöiden lisäksi luokat hyödyntävät puutarhaa myös eri oppiaineiden oppimisympäristönä, siellä voidaan satunnaisesti opiskella vaikkapa matematiikkaa, liikuntaa tai kieliä.
Kuka vastaa kesähoidosta? Puutarhan kesähoidosta vastaavat koulunkäyntiavustajat palkallisena ja melko kokopäiväisenä työnä.
Muuta erityistä: Puutarhan sato käytetään pääasiassa kotitaloustunneilla. Sitä tulee niin paljon, että sitä riittää käytettäväksi pitkin talvea.
Kuvaaja: Pinja Sipari

Roihuvuoren ala-aste, Helsinki

Milloin toiminta on alkanut? Koulun puutarhatoiminta alkoi kokeiluluontoisesti keväällä 2017.
Millainen puutarha? Koulupuutarha on noin yhden aarin laajuinen ja se sijaitsee Roihuvuoren perunapeltona tunnetun yhteisöviljelmän yhteydessä. Puutarhalle on matkaa koululta vajaa kilometri. Kävelymatkat puutarhalle ovat tuoneet lisää liikuntaa koulupäivään. Puutarhassa viljellään kohopenkeissä monipuolisesti eri kasvilajeja.
Kuka on mukana? Koulupuutarhaprojektia koordinoi ja järjesti pääasiassa erään oppilaan äiti, joka on myös paikallinen asukasaktiivi ja luokanopettajaopiskelija. Kokeilu oli tarkoitus toteuttaa yhden kolmosuokan kanssa, mutta mukaan halusivat myös koulun kaksi ekaluokkaa. Lopulta mukana oli hääräilemässä noin 70 oppilasta, neljä opettajaa sekä oppilaiden perheitä.
Miten liittyy opetukseen? Projekti sidottiin pääasiassa osaksi ympäristöopin opetusta. Keväällä luokkiin perustettiin mm. matokompostit, kartoitettiin oppilaiden ennakkokäsityksiä liittyen puutarhaympäristöön, tutkittiin siemeniä, vierailtiin Helsingin yliopiston kasvihuoneilla ja tutustuttiin kasvibiologin työhön. Itse puutarhassa oppilaat tekivät kaikenlaisia puutarhatöitä. Syksyllä järjestettiin luokkien sadonkorjuujuhla ja koululaiset pääsivät läheiselle nuorisotalolle kokkaamaan omasta sadosta.
Kuka vastaa kesähoidosta? Kesähoidosta vastasivat oppilaiden perheet, etenkin sellaiset perheet, jotka ovat mukana yhteisöviljelmän toiminnassa jo valmiiksi. Kesäkuussa järjestettiin kerran viikossa yhteiset perhetalkoot.
Muuta erityistä: Projekti tarjosi mahdollisuuden tiivistää kodin ja koulun sekä koulun ja asukasyhteisön yhteistyötä, menestyksen avainsanoja ovatkin olleet yhteistyö sekä tiiviit verkostot kaupunginosan sisällä. Kokeilu sai tukea Helsingin kaupungin Lähiöpuutarha -hankkeelta, joka mahdollisti kaikki taimi- ja muut materiaalihankinnat sekä auttoi talkoissa.
Kuvaaja: Annakaisa Partanen

Rauman normaalikoulu, Rauma

Milloin toiminta on alkanut? Koululaiset ovat viljelleet puutarhaa 1900-luvun alusta 1960-luvulle asti. Uudelleen oppilaiden viljelytoiminta alkoi vuonna 2009. Välissä Rauman normaalikoulun oppilaat kävivät koulun pihapiirissä sijaitsevassa puutarhassa ainoastaan tutustumisretkillä.
Millainen puutarha? Koulukasvimaa sijaitsee normaalikoulun pihapiirissä kasvitieteellisen puutarhan alueella ja on osa kasvitieteellisen puutarhan näytekasvimaata. Viljely tapahtuu kohopenkeissä. Koulun käytössä on noin aarin kokoinen alue ja kokonaisuudessaan hyötykasvimaa on parin aarin kokoinen. Jokaisella koululuokalla on kasvimaalla käytössä pieni maa-ala, johon he joka kevät esikasvattavat istutettavaksi yhtä valitsemaansa kasvilajia ja suorakylvävät toista. Tällä systeemillä kasvimaan kokonaisuudesta tulee monipuolinen. Näytekasvimaalla kasvaa hyvin laaja valikoima erilaisia viljelykasveja, jopa eksoottisempia kasveja kuten hirssiä. Luokat päättävät itse miten satonsa hyödyntävät. Usein siitä pyritään valmistamaan jotakin joko itselle syötäväksi tai myyjäisissä myytäväksi.
Kuka on mukana? Puutarhatoimintaan osallistuvat kaikki koululuokat 1-9. Toiminta suunnitellaan hyvin tiiviissä yhteistyössä kasvitieteellisen puutarhan henkilökunnan kanssa. Puutarhurit ovat viime kädessä vastuussa viljelypuolesta ja ohjaavat usein oppilaiden toimintaa puutarhassa. Opettajat vastaavat puutarhan pedagogisesta hyödyntämisestä.
Miten liittyy opetukseen? Puutarha hyödynnetään eri oppiaineiden ja projektien oppimisympäristönä monipuolisesti ja eri vuosina vaihdellen. Esimerkiksi puutarhatoiminnan rooli oppilaiden luontosuhteen rakentamisessa ja ympäristötietoisuuden kasvattamisessa nähdään tärkeänä.
Kuka vastaa kesähoidosta? Kasvitieteellisen puutarhan puutarhurit vastaavat puutarhan kesähoidosta ja he huolehtivat oppilaiden kylvämistä taimista myös aiemmin keväällä.
Muuta erityistä: Voit lukea lisää Seminaarin puutarhan toiminnasta Satakunnan ympäristökoulun julkaisusta: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/64319/satakunnan–ymparistokoulu.pdf?sequence=2
Kuvaaja: Pinja Sipari

Tölö gymnasium, Helsinki

Milloin toiminta on alkanut? Puutarhatoiminta on ollut käynnissä muutaman vuoden.
Millainen puutarha? Kasvimaa on lavakauluksista tehdyissä laatikoissa sekä suurissa ruukuissa koulun pinnoitetulla sisäpihalla. Lisäksi pihalle on rakennettu pieni kasvihuone.
Kuka on mukana? Projektin on aloittanut koulun bige-opettaja ja mukana on vaihtelevasti myös muita innostuneita opettajia. Oppilaat ottavat vastuuta puutarhatoiminnasta myös itse.
Miten liittyy opetukseen? Koululla on erityistehtävä, jonka myötä siellä opiskellaan ympäristöekologiaa (humanekologi). Puutarhaa hoidetaan ja sitä hyödynnetään oppimisympäristönä pääosin tämän oppiaineen puitteissa. Lisäksi puutarha on osana joidenkin valinnaiskurssien ohjelmaa. Esimerkiksi puutarhan satoa on hyödynnetty valinnaisella kotitalouden kurssilla.
Kuka vastaa kesähoidosta? Kesähoidosta vastaavat vapaaehtoiset oppilaat.
Muuta erityistä: Puutarha haluttiin alunperin perustaa koulun ankeaa pihaa viihtyistämään. Suunnitelma toimikin hyvin ja oppilaat alkoivat viihtyä kukoistavalla pihalla paljon aiempaa enemmän.
Kuvaaja: Pinja Sipari

Ruusuvuoren koulu, Vantaa

Milloin toiminta on alkanut? Puutarhatoiminta on vasta aloitettu ja laajentamissuunnitelmia on paljon.
Millainen puutarha? Puutarha sijaitsee koulun sisäpihalla, joka on päivisin oppilaiden oleskelualuetta ja yöksi se suljetaan portilla lukkoon. Viljely tapahtuu lähinnä laatikoissa. Sisäpihalla oli aiemminkin koristekasvi-istutuksia, jotka säilytettiin. Aiemmin sisäpihalle on istutettu myös omenapuu ja koulun ulkoseinustalla on marjapensaita. Puutarhassa on kolme riippukeinua ja puinen puutarhakeinu, jossa voi ladata puhelimen aurinkoenergialla. Viljelylaatikot on sijoitettu riippukeinujen ympärille ja niihin on istutettu hyötykasvien ja yksivuotisten koristekasvien lisäksi köynnöstäviä monivuotisia kasveja. Tavoitteena on, että muutaman vuoden päästä keinujen ympärille muodostuu lehtimaja.
Kuka on vastuussa? Toiminnan on pannut alkuun innostunut kuvataideopettaja. Toisena vuonna on perusteilla ”piha- ja puutarhatoimikunta”, johon kuuluu opettajia ja muuta henkilökuntaa, vanhempia, mahdollisesti naapurin harrastekeskuksen väkeä ja tietenkin oppilaita. Oppilaista muodostetaan myös pihakerho, jonka tehtävänä on huolehtia siitä, että puutarha tulee hoidetuksi kouluvuoden aikana.
Miten liittyy opetukseen? Eri vuosikursseille ollaan tulevaisuudessa tarjoamassa puutarhaan ja ympäristöön liittyviä valinnaiskursseja uuden opsin mukaisesti. Jää nähtäväksi miten mm. bige- opettajat keksivät hyödyntää puutarhaa opetuksessa.
Kuka vastaa kesähoidosta? Kesähoito järjestettiin ensimmäisenä kesänä niin, että koulu palkkasi oppilaan hoitamaan pihaa kerran viikossa. Hän sai palkaksi stipendin syksyllä. Ratkaisu oli hyvä, mutta jatkossa pihatoimikunta pohtii miten homma hoidetaan.
Muuta erityistä: Pihaa kutsutaan löhöpihaksi ja oppilaat ovat ottaneet sen omakseen heti. Tärkeintä puutarhassa on hämmästely, mietiskely ja unelmointi, oppimistakin tapahtuu taatusti. Satoakin on kiva saada, mutta se ei ole pääasia.
Kuvaaja: Sanni Virtanen