Steinerpedagogiikan erityispiirteet koulupuutarhassa

Kokonainen ihminen ei ole vain ajatteleva olento, pelkät aivot. Kokonainen ihminen ei myöskään ole pelkkä keho ja sen toimivat raajat. Ajattelua ja tekoja ohjaavat osin yksilölliset, osin kulttuurisidonnaiset ja osin yleisinhimilliset ihanteet, arvot ja kauneuskäsitykset. Niiden muodostuminen lapsen kasvaessa ja kehittyessä tarvitsee kehitystä tukevan ympäristön, ja niiden tunnistaminen ja ilmaiseminen vaatii yksilöltä sekä herkkyyttä, että rohkeutta.

Viime vuosina omaksutut, aikaisempia selvästi kokonaisvaltaisempaan oppimiskäsitykseen perustuvat valtakunnalliset opetussuunnitelmat ovat ainakin teoriatasolla tuoneet perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjiä huomattavasti lähemmäs steinerkouluja. Koulupuutarhatoiminnalla on kuitenkin erityisen vankka asema steinerpedagogiikassa ja siksi sen tietyt erityispiirteet ansaitsevat tulla huomioiduksi puutarhakasvatusta ajateltaessa.

Kasvatustieteen perustajana pidetty Johann Pestalozzi katsoi, että kasvatuksen tulee huomioida tasapuolisesti oppijan pää, kädet ja sydän. Esimerkiksi kasviopin opinnoissaan lapsen tulisi siis voida kokea ja tutkia ympäristönsä ilmiöitä kaikilla aisteillaan ja luoda niihin suhdetta tekemisen kautta sen lisäksi että hän oppii nimeämään kasvinosat ja erittelemään osien tehtävät.

Pestalozzi oli syvästi kristillinen ajattelija ja hän korosti uskon ja uskonnon merkitystä sydämen kasvatuksessa. Sata vuotta myöhemmin Rudolf Steiner ilmaisi saman asian oman aikamme ihmistä puhuttelevammin sanoessaan, että taide on henkisen ja aineellisen välittäjä ja taiteellinen lähestymistapa kasvatuksessa nivoo yhteen tunteen, järjen ja teot. Taiteen avulla älyllinen ymmärrys jalostuu kokemusperäiseksi tiedoksi. Oman taiteilijuutensa kautta kukin löytää oman polkunsa inhimillisyyden ydinsisältöihin ja luovuuden kautta ihmisen yksilöllinen potentiaali kukoistaa niin teoissa kuin ajattelussakin. Ajattelun, tekojen ja ilmaisun luovuutta ruokkii rikas kokemusympäristö.

Kuten monille historian kirjoihin jääneistä kasvatusajattelijoista, myös Steinerille puutarha oli itsestään selvä osa koulua. Koulupuutarha tarjoaa juuri edellä mainitun kaltaisen rikkaan kokemusympäristön. Siellä opitaan tekemällä kasvukauden eri vaiheissa sekä fyysisesti, älyllisesti että hienomotorisesti sopivan haastavia töitä, ihmettelemällä ja kaikilla aisteilla havainnoimalla, eri taiteiden keinoja käyttäen sekä tarkasti mittaamalla, laskemalla ja kirjaamalla. Kokonaiskäsitys opitusta kirkastuu kun koettua käsitellään sekä yksin, että ryhmässä jakamalla muistoja, ilmaisemalla kokemuksia, kuvailemalla päätelmiä, esittämällä ratkaisuja ja muotoilemalla kysymyksiä.

Steinerkoulussa puutarhakasvatus on osa arkea

Steinerkoulun kansainvälisessä opetussuunnitelmassa puutarhanhoito mainitaan omana oppiaineenaan, jota opiskellaan vuosiluokilla 6-10. Tuona aikana oppilaille kertyy monipuolista tietoa ja osaamista puutarhatöistä vihannesten viljelystä hedelmäpuiden varttamiseen, mehiläistenhoitoon, työkalujen huoltoon ja valmistamiseen, sekä sadonkorjuuseen, -säilömiseen ja valmistamiseen. Kansainvälinen opetussuunnitelma muistuttaa, että jokaisella koululla on erilaiset mahdollisuudet puutarhanhoitoon paikallisista olosuhteista riippuen. Tilan salliessa kouluun kannustetaan perustamaan puutarhakasvatusta varten puutarhaopetusluokka, työkaluvaja, kasvihuone, yrttimaa, hedelmätarha, kukkapenkkejä ja nurmikoita, vihannesmaa ja kompostialue.

Suomessa em. järjestelmä on soveltuvin osin käytössä Vantaan steinerkoulussa. Muissakin suomalaisissa steinerkouluissa puutarhakasvatuksella on aina ollut merkittävä rooli. Esimerkiksi monet 2-3 -luokat viljelevät omaa palstaa kolmosluokan talonpoikaisjakson osana ja useimmat oppilaat osallistuvat maatalousleirille 10. luokalla. Myös 5. luokan kasviopin jakso nivoutuu kätevästi osaksi puutarhaopintoja.

Tällä hetkellä monissa kouluissa pohditaan, miten puutarhakasvatuksen roolia koulun arjessa saataisiin kasvatettua entisestään. Rudolf Steiner skolan i Helsingfors ja Helsingin Rudolf Steiner -koulu ovat ottaneet koulun ulkopuoliset puutarhakasvattajat mukaan kehittämistyöhön. Yhteistyön hedelmänä on syntynyt tämä nettisivusto, sekä sitä ennen pdf-muotoinen käsikirja steinerkoulun puutarhakasvatuksesta. Koulut puutarhassa! Käsikirja koulujen monialaiseen puutarhaoppimiseen sisältää Suomen perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisten monialaisten puutarhaoppimiskokonaisuuksien kuvaukset vuosiluokille 1-9, sekä monipuolisia puutarhakasvatukseen liittyviä tehtäväideoita eri oppiaineille. Voit ladata materiaalin tästä ja ottaa sen minkä tahansa koulun käyttöön soveltuvin osin tai vaikka kokonaan.

Tutustu lisää puutarhakasvatukseen steinerpedagogiikan näkökulmasta esimerkiksi seuraavista linkeistä: